Ajankohtaista

21.2.2008
Ministerien esityksellä laajempaakin merkitystä

Kunnallisen byrokratian hitaudesta ja hallinnon vastustuksesta saa oikean kuvan, kun katsoo oman kansanäänestystä koskevan valtuustoaloitteeni käsittelyä. Tein toukokuussa 2005 aloitteen, että Järvenpäässä järjestettäisiin kansanäänestys, jossa kysyttäisiin järvenpääläisten halukkuutta yhdistyä Keravan ja Tuusulan kanssa. Aloite pyörii yhä byrokratian rattaissa ja on ilmeisesti arkistoitu siihen kuuluisaan ö-mappiin.

Toivottavasti ministerien liikehdintä tässä asiassa saa vauhtia myös Keski-Uudenmaan virkamiehiin ja päättäjiin. Vai meneekö kaikki aika parlamentin ja komission kokouksissa? Näin juhlavat toimielimethän meille on perustettu Kuuma-yhteistyön hallinnoimiseen. Silloin, kun kysymys on byrokratian ja hallinnon lisäämisestä toimitaan ripeästi, mutta kun kunnissa pitäisi tehostaa ja vähentää hallintoa, niin vastustus on voimakasta. Vantaan ja Espoon kaupunginjohtajathan jo ehtivät torpedoimaan ministerien ehdotuksen, onneksi Helsingin pormestari sentään osoitti ymmärrystä ministerien hyvälle ehdotukselle.


Tomi Riihimäki (kok)
kaupunginvaltuutettu
Järvenpää

17.2.2008
Hallitusyhteistyö vaarassa

Siitä vaan, sillä nyt kun Kokoomuksellakin on 51 kansanedustajaa kuten Keskustallakin, niin seuraava pääministeri voisi olla tämän hetken suosituimmasta puolueesta.

Meillähän on heittää kehiin koko kansan suosikki, joka hakkasi mennen tullen nykyisen pääministerin presidentinvaaleissa.

Nykyisellä pääministerillähän on omat kiireensä näytelmässä, jonka loppunäytös on noin kahden vuoden kuluttua korkeimmassa oikeudessa. Eikä niin halpaa teatteria, ensimmäisen näytöksen kustannukset ylittävät jo harrastelijateatterin vuosibudjetin. Kulttuuri maksaa.


Tomi Riihimäki, (kok)
kaupunginvaltuutettu
Järvenpää

3.2.2008
Aukioloajat vapautettava

Miten tehtaat saavat pyöriä kolmessa vuorossa ja kaikkina päivinä vuodessa, kun kauppojen aukioloaikoja säädetään mitä ihmeellisimmillä lailla ja asetuksilla. Pitääkö olla alle vai yli 400m2 ja mitkä sunnuntait ne olikaan, kun kaikki voivat olla auki. Miten lauantaina kauppa menee kiinni kuudelta ja muina päivinä yhdeksältä? Viimeksi kauppojen aukioloaikoja pohtinut työryhmä perusteli vanhan käytännön jatkamista sillä, että sillä parannetaan pienten liikkeiden toimintaedellytyksiä. Näin estetään itse asiassa pienten kasvu suuremmiksi, kun liikkeiden neliörajat määräävät aukioloajat.

Kauppiaat kyllä kantavat nyt paljon keskusteluissa olevan yritysten yhteiskuntavastuun työllistämällä ja palvelemalla. Antakaamme heille mahdollisuus tehdä se paremmin!

Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu (kok)

Järvenpää

15.1.2008
Kunnanjohtajat valittava suoralla kansanvaalilla

Kuntien johtoon siis riittää yllin kyllin halukkaita. Ongelma on enemmänkin siinä, että vaihtuvuus on pientä, vaikka valtuustolla onkin nykyään mahdollisuus erottaa kunnanjohtaja. Jos erottamisen syynä viime vuosina on ollut useimmiten poliittinen ajojahti kuin esimerkiksi ammattitaidon puute, niin miksei lisätä myös poliittista vastuuta kuntien johdossa.

Pormestarimalli, jossa kunnanjohtaja valitaan suoraan kansanäänestyksellä, toisi uutta ryhtiä kuntien johtamiseen. Tällöin kunnanjohtaja ei joutuisi poliittisen pelin nappulaksi, vaan saisi valtakirjansa suoraan kansalta. Lisäksi pitäisi uudistaa luottamustehtävien hoitoa niin, että kunnanhallituksen jäsenet olisivat ainakin puolipäiväisesti palkattuja hoitamaan tehtäväänsä. On totta, että valtuustoihin valikoituu paljon ihmisiä, joilla ei ole juuri käsitystä kunnan asioiden hoidosta. Kunnanhallituksissa tilanne on kuitenkin toinen sillä pelkästään se, että hallitus kokoontuu viikoittain, antaa kyllä pakostikin realistisen käsityksen kunnasta. Tosiasiassa monissa kunnissa valtuusto on vain kumileimasin ja asiat päätetään kunnanhallituksissa kaupunginjohtajan esityksestä.

Kuntien johtajuutta on pakko uudistaa, sillä kuntasektori velkaantuu nyt vauhdilla, kun pitäisi valmistautua lähivuosien haasteisiin terveyden- ja vanhustenhuollossa. Olen itse ollut hyväksymässä viime vuosina budjetteja, joissa optimikokoinen pääradan varressa pääkaupunkiseudulla sijaitseva kaupunki, jossa asuu keskimääräistä koulutetumpi väestö, velkaantuu vuosi vuodelta yhä enemmän. Rivivaltuutettuna ainoa vaihtoehto on ollut esittää kriittisiä puheenvuoroja ja joskus jättää eriävä mielipide budjetin käsittelyssä. Kaupunginjohtajalla on ollut kaksi ratkaisua ylitse muiden kaupungin talouden parantamiseksi: lisää rahaa valtiolta sekä lisää maanmyyntituloja.

Tutkimusten mukaan kunnanjohtajat voivat hyvin ja haaveilevat sapattivapaista tai eläkkeelle siirtymisestä. Ehkä tämä selittää visioiden puuttumisen kunnanjohtajilta, kun sitoutuminen on vähäistä ja haaveena työnteon vähentäminen tai kokonaan lopettaminen. Pormestarimallissa tämä olisi yksinkertaista, kun ei enää asettuisi ehdolle, niin ei olisi pelkoa työhön joutumisestakaan.

Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu (kok)

24.12.2007
Kulttuuritekoja kaivataan

Puutaloni on luokiteltu kolmosluokkaan kaupungin kulttuuriympäristön huoltosuunnitelmassa, jolloin rakennuksella on kaupunkikuvallista ja kulttuurista merkitystä. Ajattelin silloin, että auttaakohan kaupunki minua rakennuksen säilyttämisessa ja kunnostamisessa. Kysyessäni asiaa kaupunginarkkitehti Holmilalta, totesi hän , että se on kulttuuriteko, kun laitan talon kuntoon. Kaupunki kyllä neuvoo, mutta vastuu talon säilymisestä on omistajalla.

Järvenpään seurakunta aikoo purkaa kirkonmäellä olevan Puutalon. Talo on samassa suojeluluokassa kuin omanikin. Seurakunta aikoo käyttää ensi vuonna 40 000 euroa uuden rakennuksen suunnitteluun. Itse käytin lähes saman summan vesikaton uusimiseen. Kahtena seuraavana vuonna seurakunta aikoo käyttää lähes 3 miljoonaa euroa uuden talon rakentamiseen.

Omistajilta vaaditaan kulttuuritekoja ja seurakunnan jäsenenä ja näin ollen tuon kirkonmäellä olevan Puutalon osaomistajana haluan tehdä lisää kulttuuritekoja ja säilyttää myös seurakunnan omistaman puutalon. Löytyykö Järvenpään seurakunnasta muita kulttuuri-ihmisiä?

Tomi Riihimäki, valtuutettu (Kok)

11.12.2007
Kännikapina

Lisätietoja ja muuta aiheeseen liittyvää löytyy osoitteesta: www.kannikapina.fi.

11.12.2007
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.


Tällä hetkellä käydään neuvotteluja uuden koko maailmaa koskevan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi. Kiotossa solmittu ilmastoa koskeva sopimus, jota eivät toki kaikki maat ole allekirjoittaneet, päättyy vuonna 2012. Sopimuksen perusteella sitovia päästörajoituksia on 36 teollisuusmaalla. Kioton sopimuksen tavoitteisiin sitoutuneiden maiden pitää vähentää kasvihuonekaasujen määrää 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä.

EU-maista parhaiten on onnistunut Saksa, joka on vähentänyt päästöjä 18 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Suomi ei pääse lähellekään Saksaa ja se ei ole mikään yllätys kenellekään, joka on viime aikoina vieraillut Saksassa.

Juna-asemilla on säännönmukaisesti lajittelu samoin kuin muissakin julkisissa tiloissa. Saksalaiset ovat mallikansalaisia kierrätyksessä. Johtuuko se sitten nuukuudesta vai mistä, mutta sieltä meidän pitää ottaa oppia.

Kasvihuonepäästöjen vähentäminen ei onnistu, jos jätteitä ei lajitella eikä kierrätetä, vaan viedään edelleen kaatopaikoille. Metaani , joka vapautuu kaatopaikoilta on yli kaksikymmentä kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Ilmastonmuutos etenee nopeammin todennäköisesti kuin on nyt ennustettu. Tähän mennessä muutokset ilmastossa ovat olleet nopeampia ja pahempia kuin mitä tiedemiehet ovat ennustaneet.



Arvoisa puheenjohtaja

Nyt käsiteltävänä olevat Järvenpään uudet yleiset jätehuoltomääräykset hiukan hämmentävät. Tuntuu siltä, että me menemme toiseen suuntaan kuin muut EU-maat. Olemme muuttamassa biojätteiden keräystä niin, että rajana on tulevaisuudessa vähintään 10-huoneistoa entisen kuuden sijasta. Tässä ei ole järkeä, ellemme saa näitä alle 10-huoneiston taloyhtiöitä innostumaan kompostoinnista ja muitakin. Se mihin meidän pitää pyrkiä, on että kaikki biojäte kompostoidaan syntypaikalla.

Ruotsissa valtio tukee ilmalämpöpumppujen hankintaa, pitäisikö meidän tukea kompostien hankintaa? Paitsi, että kompostointi on kivaa, niin se myös säästää selvää rahaa. Jokainen osaa laskea, että jos jäteauto käy 7 kertaa vuodessa eikä 26 kertaa, niin onhan se silkkaa säästöä.

Esimerkiksi lämpökompostorin ostaminen ei saisi olla rahasta kiinni, jos tahtoa löytyy kompostointiin. Lämpökompostori, jollainen itselläni on, maksoi noin 400 €. Toimii loistavasti ja en voisi enää kuvitellakaan laittavani biojätteitä tavalliseen roskikseen.

Arvoisa puheenjohtaja

Kysyn onko niin, että keräyslasi viedään edelleen sekajätteen joukkoon nk. penkkaan kaatopaikalle. Taannoinhan poistin kiltisti pulloista kaikki metalli ja etiketit, kunnes kaatopaikan hoitaja Harry Hellgren totesi minulle, että tuonnehan lasitkin kipataan muiden jätteiden joukkoon. Tämän jälkeenkin olemme edelleen kyllä lajitelleet niin lasit, kananmunapakkaukset, maito- ja mehutölkit, metallit, pahvit, biojätteet, paperit ja tietenkin patterit. Vastaushan kaupungilta oli silloin, että ne lasisäiliöt, jotka ovat maanpäällisiä viedään kaatopaikalle muiden jätteiden joukkoon ja taas ne nk. molokinkidat viedään uudelleen käytettäväksi. En ihmettele yhtään, että joidenkin kuntalaisten motivaatio kierrätykseen on alhainen, jos ei voi luottaa siihen, että kierrätysastioiden sisältö todella menee kierrätykseen.

Kunnat ovat avainasemassa ilmastonsuojelussa. Tällä tehdään ne käytännön päätökset, joilla vaikutamme ja ohjaamme ihmisten käyttäytymistä jätteiden käsittelyssä ja tuottamisessa.

Meillä kaikilla on velvollisuus olla esimerkkeinä ja edistää kierrätystä ja kaupungin pitää huolehtia siitä, että kierrätykseen tarkoitettu tavara ei päädy kaatopaikalle.

Ryhmässämme käytiin tästä asiasta keskustelu, jossa osa oli sitä mieltä, että lajitteluvaatimuksen ehtoja pitäisi lieventää entisestäänkin eli rajana pitäisi olla 15 asuntoa. Tätä perusteltiin sillä, että useilla pienemmillä taloyhtiöillä ei ole tilaa tontilla useiden erilaisten jäteastioiden sijoittamiseen. Tämä ei kuitenkaan saanut kannatusta ryhmässä, kuten ei myöskään se, että pysytään edelleen 6 huoneiston rajassa.

Tästä nyt tehtävästä päätöksestä ei varmasti meille patsaita pystytetä.

Kokoomus-ryhmä kannattaa hallituksen esitystä, mutta on valmis muuttamaan jätehuoltomääräyksiä tarvittaessa pikaisestikin, jos jätteiden määrä ei vähene Järvenpäässä. Haluamme kuulla ensi vuonna miten nämä uudet jätehuoltomääräykset ovat vaikuttaneet. Jokainen voi kuitenkin omalta osaltaan auttaa asiaa ostamalla vaikka koko perheen yhteiseksi joululahjaksi lämpökompostorin. Se ei ehkä ole se mitä esimerkiksi lapset eniten toivovat, mutta ehkä se kuitenkin on se, jota lapset eniten tarvisevat.



KIITOS

6.12.2007
Hyvät lakot

Julkisen budjetoinnin ongelma on siinä, että rahat on pyrittävä käyttämään budjettivuoden aikana, muuten voi olla vaarana, että ensi vuodeksi lasketaan määrärahoja. Muistan 90-luvun lopusta tapauksen, kun Innopolissa lähetettiin työntekijä viimeisenä arkipäivänä vuoden lopussa kirjakauppaan ostamaan mitä tahansa toimistotarvikkeita, että saadaan sille vuodelle budjetoidut rahat käytettyä.

Toinen lakko, jonka olisin toivonut laajenevan ja jatkuvan ainakin joulun yli on viinan myyjien lakko. Kaikkien poliitikkojen olisi nyt herättävä ja keskityttävä ongelmaan, joka aiheuttaa eniten ongelmia ja kärsimystä yhteiskunnassamme. Jos viinaan nyt kuolee kolmannes ihmisiä enemmän kuin muutama vuosi sitten ja maksasairauksien määrä on tuplaantunut seitsemässä vuodessa, niin miten tämä näkyy esimerkiksi Järvenpään budjetissa. Siten, että lastensuojeluun kohdennetaan lisää resursseja ja päihdehuoltoon myös. Erikoissairaanhoidon kustannukset karkaavat vuosittain. Tässä hoidetaan seurauksia eikä syitä. Parempi niinkin kuin ei mitään.

Hallintoa ollaan uudistamassa Järvenpäässä ja lautakuntia ollaan yhdistämässä ja lakkauttamassa. Olisiko nyt aika samalla perustaa esimerkiksi Ysvan alaisuuteen työryhmä, joka pureutuisi alkoholi- ja päihdeongelmiin ennalta ehkäisevästi ja neuvonnalla. Järkevä-työryhmä sai aikanaan resursseja ja Järvenpäähän saatiin kestävän kehityksen opas. Ympäristö on tärkeä, mutta niin on ihminenkin.

Tomi Riihimäki (kok), kaupunginvaltuutettu
Järvenpää

27.11.2007
Isommat yksiköt parantavat tuottavuutta

Miten lisäarvon laskeminen onnistuu julkisessa terveydenhoidossa? Kun tarkoituskaan ei ole tehdä voittoa, vaan auttaa ihmisiä, niin tehokkuuden ja tuottavuuden liika korostaminen voi johtaa inhimillesti katsoen arveluttaviin lopputuloksiin. Tehostettavaa varmasti löytyy julkisessa tervydenhuollossa, mutta uskon, että nykyjärjestelmän vallitessa ei ilman työuupumuksen lisäystä voi enää henkilökunnalta paljon vaatia lisää tehoja. Esimerkiksi Vanhankylänniemen terveyskeskussairaalassa yhden työntekijän jääminen äityislomalle johtaa vaikeaan tilanteeseen, kun sijaisia ei meinaa saada.

Jotta Tehyn kovalla työllä neuvottelemat palkankorotukset toteutuisivat, täytyy rakenteita muuttaa. Järvenpäähän ollaan konsulttien avulla suunnittelemassa uutta terveystaloa. Omasta mielestäni tulisi pyrkiä vielä isompiin yksikköihin henkilökunnan saatavuuden varmistamiseksi ja konsulttien tulisikin avoimesti tutkia myös mahdollisuutta Ainolan terveystalon/sairaalan toteuttamiseksi. Tämä vaatisi ensin pienen muodollisuuden eli kolmen kunnan yhdistymisen Ainolaksi.

Kaikki suunnitelmat terveyspiirien verotusoikeudesta ja pienistä terveyskeskuksista, joita mm. Keskustapuolueen piiristä ajetaan, pitää nyt unohtaa. Meillä tulee yhä enemmän hoidettavia ja vähemmän hoitajia. Ei tunnu kovin järkevältä, jos vielä hoito tapahtuu useassa eri paikassa. On myös selvää, että tulevaisuudessa suuri osa ihimisistä turvautuu yksityisen sektorin palveluihin, mutta terveydenhuollon tulee kuitenkin olla kaikkien oikeus eikä julkista terveydenhuoltoa saa romuttaa vaan kehittää.

Palvelusetelit, yksityisen ja julkisen terveydenhuollon yhteistyö, kuntien yhdistyminen, terveelliset elämäntavat, huolehtiminen lähimmäisistä, omaishoitajien työn arvostaminen ja laitospaikkojen vähentäminen. Siinä minun lääkkeitäni.


Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu (kok)
Järvenpää

26.11.2007
Heinäluoma, Vapaavuori ja Alanen

Kun nyt kuitenkaan ei näy vielä olevan poliittisesti mahdollista viedä eteenpäin hanketta, niin täytyy jatkaa asiasta puhumista, niin eiköhän mielipide vähitellen käänny.

Uskon että, kun kunnallisveroprosentti alkaa olla 20:n tienoilla, niin siinä vaiheessa aika on kypsä yhdistymiselle. Yhdistymisen välitön vaikutus olisi KUUMA-kulujen loppuminen sekä hallintokulujen huomattava pieneminen.

Itse olisin uudessakin kaupungissa edelleen järvenpääläinen, kuten Espoossakin joku on Tapiolasta ja toinen Kivenlahdesta.

Identiteetti ei siis katoasi mihinkään, vaan palvelut paranisivat ja kustannukset saataisiin kuriin.



Tomi Riihimäki, valtuutettu (kok)
Järvenpää

23.11.2007
Kuunteleminen kannattaa

Tästä sitten seurasi se, että matalapalkkaisten alojen ja varsinkin julkisella sektorilla työskentelevien palkat nousivat reilusti. Kaikki eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä, vaan esimerkiksi keskustalainen pääministeri on palannut vielä asiaan ja kunnallinen työnantaja on vähätellyt lopputulosta.

Luulisi, että valtiovalta eli hallitus olisi tyytyväinen , että Tehyn työtaistelu päättyi ja palkkakuopassa olleet sairaanhoitajat ja muut tehyläiset pääsevät hiukan nousemaan kuopasta. Samoin ajattelisin työnantajan eli tässä tapauksessa kuntien olevan hiljaa, jos palkat eivät heidän mielestään nousseetkaan enempää kuin niillä 90 %:lla kuntien työntekijöistä, jotka aikaisemmin jo tekivät sopimuksen.

Kuulolla

Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu (kok)

13.11.2007
Osakuntaliitos etenee

Sinänsä vaikeassa asiassa ei ole kuin yksi voittaja ja se on juristit. Kävi niin tai näin osakuntaliitoksessa, niin eihän tämä oikea tapa ole kaupunkien laajentumiseen.

Ymmärrän kyllä, että tarkoitus on hyvä niin Keravalla kuin Järvenpäälläkin, mutta eikö tosiaan löydy kaupunkien työntekijöistä yhtään kauppamiestä. Tälläiset rajansiirrot täytyy hoitaa niin, että kaikki ovat tyytyväisiä.

Yhdestä asiasta yritän Järvenpään Kokoomuksen kunnallispoliittisen ohjelman mukaisesti pitää sitten aikanaan huolta, kun näitä alueita aletaan hankkimaan Järvenpään omistukseen.

Ohjelmassa nimittäin todetaan, ettei Kokoomus ole valmis yksityishenkilöiden omistamien maiden pakkolunastuksiin. Samoin ohjelmassa kyllä todetaan myös, että vain keskusta rakennetaan tiivisti ja keskustan ulkopuolella tulee suosia väljää rakentamista.

Joten tuskin nyt aivan 25000 asukasta ollaan näille nyt kiistelyn aiheena oleville alueille asuttamassa.

Tomi Riihimäki , Kokoomuksen valtuustoryhmä
Järvenpää

12.11.2007
Poliittinen koti löytyi

Oli lähellä, että en kesällä valinnut Vihreitä, kun kävin Terho Pursiaisen luona kylässä. Arvostan suuresti Vihreiden arvomaailmaa ympäristökysymyksissä.

Nyt, kun uusi hallitus viimein muutti itselleni läheistä autoverostusta ympäristöystävällisimpään suuntaan, niin päätös Kokoomuksen ja Vihreiden välillä oli selvä.

Kokoomus puolueena edustaa omaa arvomaailmaani nykyisistä rekisteröidyistä puolueista parhaiten ja onhan siellä lukuisia "liberaaleja".

Olen jo pitkään ollut yksinäinen kulkija valtuustossa ja kaipasin jo isompaa ryhmää johon kuulua. On selvää, että ristiriitoja tulee ja joudun varmasti ottamaan "vapaat kädet" aina välillä äänestyksissä. Oma ajatteluni asettaa usein yksilön edun yhteisen edun edelle ja puolustan yksityisomistusta.

Järvenpäässä 12.11.2007

Tomi Riihimäki (Kok)

21.10.2007
Alanen pelkkä marionetti?

Alanen toteaa myös, että ohjausryhmä on ohjannut ja vaikuttanut rajojen paikkojen löytymiseen ja ilmeisesti myös koko selvityksen lopputulokseen. Ketäköhän ohjausryhmään kuului. Kun koko hanke koskee kolmea kuntaa, niin oliko kaikista kolmesta kunnasta myös edustajia ohjausryhmässä?

Oliko järkeä tuhlata veronmaksajien rahoja jonkun selvitysmiehen palkkioihin, kun asiat kuitenkin oli jo päätetty edeltä. Nyt maksetaan sitten vielä siitä, että Alanen käy asiaa selostamassa asiaa valtuuston seminaareissa sekä tupailloissa.

Oma ratkaisuni alueen ongelmiin on se, että jos Järvenpää ei muuten suostu kysymään kaupunkilaisten mielipiteitä kuntarajojen poistamisesta kokonaan Järvenpään, Keravan ja Tuusulan välillä, niin kerään 5 %:ia äänioikeutetuista kuntalaisaloitteen (kunnallislaki 31 §) taakse, jolloin valtuuston on päätettävä kansanäänestyksen järjestämisestä.

Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu
Järvenpää

3.10.2007
Kokoomus kutsuu

Nyt on vain mietinnän paikka siinä, että kumpaan Järvenpään paikallisyhdistykseen olisi liityttävä. Järvipuiston Kokoomuksen puheenjohtaja on kaupungin taloudesta aidosti huolestunut juristi Tero Rantanen, kun taas Järvenpään Kokoomuksella on enemmän vaikutusvaltaa useamman valtuutetun vuoksi.

Siirtyessäni lähiaikoina Kokoomuksen jäseneksi tasoittuu myös valtasuhteet demareiden ja Kokoomuksen välillä Järvenpään valtuustossa. Nythän demareilla on eniten eli 13 valtuutettua ja Kokoomus on seuraavana suuruusjärjestyksessä 12 valtuutetulla.

Kunnallisvaaleihin on hyvä lähteä tasaluvuista ja katsoa josko Järvenpäähänkin viimein saataisiin muutos valtuustoon ensi vuoden vaaleissa ja Kokoomus vaalivoittajaksi.

Järvenpäässä 3.10.2007

Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu
Järvenpään liberaalit

21.9.2007
Vihreää valoa yhdistymiselle

Nyt olisi viimein oikea aika järjestää kansanäänestys kolmen kunnan yhdistymisestä. Olen tehnyt asiasta jo noin kolme vuotta sitten aloitteen, mutta en ole vielä tähän päivään mennessä saanut siihen vastausta.

Selvitysmies Alasen esitys, jossa ollaan turhaan aiheuttamassa tuusulalaisille mielipahaa ottamalla väkisin maa-alueita Järvenpäälle ja Keravalle. sen sijaan tuodaan pikavauhtia valtuuston käsiteltäväksi.

Mikä kiire nyt oikein tuli?

Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu
Järvenpää

29.8.2007
Arvokas päänavaus

Entinen yleisten alueiden tontti muutettiin asuntotuotantoon sopivaksi. Tämähän ei tietenkään yksin ratkaise kaupungin asuntopulaa, vaan kysymys on siitä, että nyt saatiin maapolitiikkaan vaihtoehtoja.

Tontin omistaja voi nyt rakentaa tontille asuntoja 854 kem2 ja kaupunki saa korvauksena kaavoitusmuutoksesta 883 m2:n määräalan ko. tontista lohkottuna, jonka rakennusoikeus on 332 kem2. Tontin kokonaispinta-ala on 2968 m2.

Päätellen siitä, että kaksi vasemmistoliiton ja yksi kommunistien valtuutettu jääväsi itsensä päätöksenteosta, on odotettavissa myös helpotusta Järvenpään surkeaan vuokra-asuntotilanteeseen, kun tontille aikanaan nousee asuntoja. Kaupunkihan omalta osaltaan varmasti pitää kiinni valtuustossa sovitusta tavoitteesta, että vähintään 20 %:ia asuntojen uustuotannosta on valtion tukemia vuokra-asuntoja.

Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu
Järvenpää

21.8.2007
Järvenpäästä maakauppiasko?

Ongelma on, kun ei ole myytävää.

Idea on siis ostaa tai pakkolunastaa maata raakamaan hinnalla ja sen jälkeen
jalostaa se kaavoittamalla. Kunnalla on monopoli kaavoitukseen, joten muilla
maanomistajilla ei ole mahdollisuutta samanlaiseen maan arvon nostamiseen.
Tavallinen maanomistaja ei voi myöskään itse päättää hintaa millä myy
omaisuuttaan, vaan ostaja eli kunta sanelee hinnan. Jos tarjottu hinta ei
kelpaa, niin omistaja vaihtuu pakolla. Aina, kun maanomistaja ehdottaa
kaavoitussopimuksen tekoa, niin kunnan miehet sanovat, että
kunnallistekniikan rakentaminen on niin kallista, ettei se ole mahdollista.

Miten tämä sitten on niin hyvää bisnestä kaupungille, että sillä saadaan
Järvenpään talous kuntoon. Ylisuuret voitot, jotka saadaan maasta, vaikka
kunnallistekniikkakin rakennetaan, ovat seurausta ostajan ja myyjän
erilaisista oikeuksista niin kunnan ostaessa maata tai myydessä sitä.
Ostaessa kunta määrittelee hinnan ja myydessä myös kunta on se, joka määrää
hinnan. Ei kai se vaikeata ole tehdä voittoa, jos itse saa määrätä osto-
sekä myyntihinnan sekä myös tarjonnan määrän markkinoilla.

Mielestäni tälläinen kaupanteko maalla epäreilulla tavalla ei voi olla
ratkaisu minkään kunnan talouden saamiseksi tasapainoon. Jos muita keinoja
ei virkamiehiltä ja kunnallispoliitikoilta löydy, niin on syytä valita uudet
toimijat.

Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu
Järvenpään liberaalit

5.7.2007
Kesäinen työmatka

Ensimmäisenä kuului Radio Keski-Suomi, joka onnitteli 60-vuotta täyttävää mieshenkilöä, joka oli leiponut toimittajalle mustikkapiirakkaa. Normaalia jutustelua ja suurin murhe oli, kun mustikkapiirakka kääntyi ylösalaisin päivänsankarin ojentaessa sitä toimittajan lautaselle. Jyväskylässä kaikki siis hyvin ja mustikatkin ilmeisesti kypsiä.

Seuraavaksi Heinolan tienoilla auton radio vaihtoi kanavan Radio Lahden taajuudelle. Siellä toimittajalla oli haastateltavana tapakouluttaja, joka antoi vinkkejä mm. hääjuhliin pukeutumisessa. Lisäksi käsiteltiin myös käsisuudelma ja haastateltava kauhisteli vieläkin Sauli Niinistön tapaa onnitella Tarja Halosta, kun presidentin vaalin tulos oli ratkennut. Presidentti, kun oli tarjonnut kättä käteltäväksi, niin toiminnan mies Niinistö otti sen käteensä ja nosti ylös ja suuteli. Kuulemma täysin vastoin kaikkia hyviä tapoja. Tapojen erikoisasiantuntija kehottikin Saulia ottamaan oppitunteja Ilkka Kanervalta, jolla asia on hyvin hallussa. Lahdessa päästiin siis jo käsittelemään valtakunnan ykköspoliitikkojen tekemisiä.


Järvenpään kohdalla asema vaihtui taas automaattisesti ja nyt oli vuorossa pääkaupunkiseudulla kuuluva lähetys. Mielenkiintoinen lähetys koskien perusturvan uudistusta olikin juuri alkamassa. Siinä kansalaispalkan vankkumaton kannattaja Osmo Soininvaara oli saanut keskustelukumppanikseen terävän ilmeisesti virkamiehen. Soininvaara totesi, kun epäiltiin onko ilman mitään syytä jaettavaa perustuloa järkeä jakaa, että: " täytyy olla aika tumpelo, joka joutuu töihin, jos ei sitä halua" eli nykyäänkin on siis Osmon mielestä mahdollisuus elää työmarkkina- ja toimeentulotuella niin halutessaan vaikka koko elämänsä. Tätä ei toinen keskustelija ilmeisesti viran puolesta allekirjoittanut ja totesi perustulosta vielä lopuksi, ettei olisi valmis 10 miljardin euron kokeiluihin.

Kaikki jutut olivat mielestäni tekemisen arvoisia ja toimivat hyvin kohdallani aivojen herättämisessä ennen työpäivän alkua. Ensin ilokseni kuulin, että 60-vuotiaasta tuntui ihan samalta kuin 59-vuotiaana tai 49-vuotiaana. Ne ovat vain numeroita. Lahden radion jutusta minulla olisi ollut varmaan eniten opittavaa ja täytyy paneutua asiaan toden teolla, kun tässä kovaa vauhtia ollaan eurooppalaistumassa ja poski- ja käsisuudelmista tulee arkipäivää myös Suomessa. Viimeisessä jutussa jo päästiinkin minulle tuttuun aiheeseen ja ainoa yllätys oli oikeastaan se, että entinen peruspalveluministeri oli niin rehellinen myöntäessään, että Suomessa on mahdollisuus työkykyisten ja terveiden elää yhteiskunnan tukien varassa, vaikka työvoimapula vain pahenee. Onkohan siinä yksi syy siihen, että esimerkiksi maahanmuuttajia on vielä niin paljon työttöminä, vaikka yritysten ennakkoluulot ulkomaalaisten palkkaamiseen ovatkin vähentyneet.

Matkailu avartaa ja työmatkakin voi olla elämys.


Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu
Järvenpään liberaalit

30.6.2007
Takaisin työhön

Suomen kilpailukyvyn kannalta huonoin ratkaisu on palkkakilpailu, jolloin inflaatio kiihtyy. Suomalaisten ostovoima on kyllä Euroopan huonoimpia, mutta syynä ei ole pienet palkat, vaan korkeat verot. Työttömyyden aiheuttamat tulonsiirrot ovat yksi syy korkeaan verotukseen. Miksi työttömät eivät työllisty? Mielestäni erilaisia väyliä työllistymiseen on jo tarpeeksi ja nyt on suunnattava katse työttömien motivaation nostamiseen. Kuntien tulee tarjota kaikille pitkäaikaistyöttömille töitä ensi vuoden aikana ja jos tarjottu työ ei kelpaa, niin tuet tulee ottaa uudelleen harkittavaksi. Tämä on kaikkien kannalta paras ratkaisu; työttömät pääsevät takaisin työhön ja kuntien talous kohentuu, kun työmarkkina- ja toimeentulomenot pienenevät.

24.5.2007
Hallituksen ulkopuolelta

Olisin kyllä kannattanut ehdotusta, mutta eihän sellaista esitystä tietenkään kuutu valtiosihteerin suusta, vaan se olikin vain vaalipuheita, vaikka kunnallisvaaleihin on vielä yli vuosi aikaa. Ensi kunnallisvaalien jälkeen olisi hyvä, jos ryhmät, jotka eivät ole tyytyväisiä kaupunginjohtoon
ja kaupunginhallituksen johtajaan, jäisivät kylmästi pois hallituksesta.

Silloin olisi jotain mieltäkin valtuuston kokouksissa, kun päätökset eivät olisi läpihuutojuttuja. Aikamoista huutoa kokoukset välillä ovatkin, mutta aniharvoin mitkään asiat muuttuvat kaupunginhallituksen esityksistä ja tämän vuoksi Järvenpää on jo kolmatta vuotta muuttotappiokaupunki ja velkaantuu ripeässä tahdissa nyt, kun on nousukausi ja lisäpalveluja ei juuri tarvita, kun asukasmäärä ei kasva.

Nykyiset johtajat ovat jo saaneet näyttää kyntensä ja ovat epäonnistuneet valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisessa.
Valtuusto vaihtuu joka neljäs vuosi, mutta olisiko hyvä, jos kaupunginjohtajankin valitsisivat suoraan äänestäjät, niin saataisiin vähän liikettä ja yritystä johtoonkin.

Nyt tuntuu siltä, että ne, joilla on ammattinsa puolesta velvollisuus ja mahdollisuus pitää toimintakulut aisoissa, eivät ole riittävästi motivoituneet, kun virkamiehen paikka ja (iso) palkka ovat niin hyvin turvatut.

Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu
Järvenpää

8.4.2007
Vihreät oksat

Entinen puheenjohtaja olisi jo edellisenkin kerran Vihreiden ollessa
hallituksessa, miuluummin pitänyt ministerinsalkkunsa kuin seissyt
puolueensa tärkeimpien tavoitteiden takana.

Poliittiset virkanimitykset näyttävät olevan Vihreiden keskeinen tavoite.

Piste iin päälle on Helsingin vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajan
vaatimukset uuden kaupunginjohtajan viran perustamisesta vain sen vuoksi,
että Kokoomuksella ja Demareilla on kummallakin kaksi kaupunginjohtajaa ja
Vihreillä vain yksi. Voi, voi.



Ystävällisin terveisin

Tomi Riihimäki
Järvenpää

23.3.2007
Ylenantia

Vaalipäivänä 18.3 Yle lähetti parhaaseen äänestysaikaan radiosta ohjelmaa, jossa kauhisteltiin Ruotsin porvarihallitusta. Oli löydetty haastateltavia Tukholman esikaupunkialueelta, jotka suhtautuivat epäillen porvarihallitukseen. Sama ohjelma lähetettiin sitten uusintana heti vaalien jälkeen maanantaiaamupäivänä, kun ensimmäiset hallitustunnustelut tehtiin.

En haluaisi yksityistää Yleä, sillä mielestäni julkisestikin rahoitettavaa TV/radio-yhtiötä tarvitaan, mutta kehoittaisin Ylen toimittajia olemaan tasapuolisia jatkossa, koska muuten voi käydä niin, että Ylestäkin tulee ostos-TV.

Miksikön Niinistö muuten oli MTV:n vaalivalvojaisissa eikä Isossa Pajassa, jossa perinteisesti on ollut puolueiden ykköskaarti?


Tomi Riihimäki
Järvenpää

20.3.2007
Kokoomus - yrittäjien toivo?

Pienyrittäjien sosiaaliturvaa parannettava



Tämä saadaan liittämällä yrittäjät TyEL:iin eläkkeiden osalta, myös maksutasoltaan.

Tapaturma- ja sairasvakuutukset liitetään samoin ehdoin vakuutusjärjestelmään. Mikäli yrittäjä haluaa ja pystyy taloudellisesti lisäämään vakuutusturvaansa sen on oltava omakohtaisen rahoituksen turvin mahdollista ja verotuksessa vähennyskelpoista.



Työttömyyskorvaukset on mahdollistettava heti työttömyyden alkaessa vastaamaan työntekijäin osalta noudatettavaa käytäntöä. Karenssijärjestelmän on oltava niin joustava, että yrittäjällä on oltava mahdollisuus aloittaa yrittäminen uudelleen ilman kohtuuttomia kustannuksia. Kun halu yrittämiseen uudestaan syntyy, niin sitä ei saa torpedoida byrokratialla.






Yritysten verotusta tulee uudistaa



Veroa joutuu maksamaan etukäteen, vaikka tuotteesta tai palvelusta ei ole tullut vastaavia tuloja. Järjestelmää on muutettava siten, että verotustaso on kohtuullinen. Suuri osa varsinkin kestokulutushyödykkeiden kaupasta tapahtuu erilaisten rahoitusjärjestelyjen avulla ja ALV pitää maksaa jo kaupantekohetkellä, vaikka rahat kotiutuisivat vasta vuosien päästä, jos silloinkaan.



Verotasot voisivat olla esimerkiksi seuraavat:

Kokonaistulo ALV



A 0 – 50.000 € 0 %

B 50.001 – 100.000 € 5 %

C 100.001 - 150.000 € 10 %

D 150.001 – 200.000 € 15 %

E yli 200.001 € 22 %



Verotaso nousee aina vasta ylityksen tapahduttua ja ylittävältä osalta, ei takautuvasti. Nämä ovat vain esimerkkejä ja olisikin syytä laskea eri vaihtoehtoja, joilla saavutetaan paras lopputulos työllisyyden ja yrittämisen kasvuna.



Koska nykyinen verotus rankaisee oman pääoman kasvattamista ja siten yrityksen vahvistumista verotusta on kevennettävä siten, että voittovaroista tapahtuva oman pääoman kasvu on verovapaata 100.000 €:oon asti vuosittain. Naapurimaassamme Virossahan yritykset maksavat veroa voitostaan vasta sitten, kun se otetaan ulos osinkoina tai muuten. Tämä kannustaa investoimaan, kuten kaikki Tallinassa käyneet ovat huomanneet.



Tässä joitakin ehdotuksia tulevalle hallitukselle näin pienyrittäjien näkökulmasta. Toivottavasti uusi hallitus tekee yrittäjäohjelman, joka kannustaa suomalaisia yrittäjiksi. Toiveet eivät kyllä ole kovin korkealla, jos muistelee vaalikeskusteluita, sillä yrittäjyys ei noussut mielestäni tarpeeksi esille. Muistaakseni ainoa, joka otti yrittäjyyden esiin esimerkiksi Ylen suuressa vaalikeskustelussa, oli Stefan Wallin, joka nyt voi sanoa oikeasti olevansa Suomen ainoan rekisterissä olevan liberaalipuolueen puheenjohtaja. Ehkä RKP:tä ei kannata vieläkään sysätä oppositioon.

Tomi Riihimäki, liberaali

Järvenpää

18.3.2007
Äänestyspäätös on selvä

Ensimmäiset karkit sain Vasemmistoliiton Hannu Siltalalta, joka iloisena kertoi hyvin menneestä kampanjasta. Hannu on kiva kaveri, mutta ajatusmaailmamme toimivasta yhteiskunnasta eroavat kuitenkin sen verran, että Hannu ei ääntäni saa.

Viereiselle Kokoomuksen teltalle alkoi tulla jo väentugosta, kun Sauli Niinistö oli saapunut paikalle. Nimikirjoitusten annon lomassa, Sauli ehti nostaa esiin jo presidentinvaaleissa lanseeramansa ajatuksen eurooppaisemmasta Natosta. Muuten kommentit noudattivat tuttua vanhaa linjaa ja eivät ainakaan minulle tarjonneet mitään uutta.Pidän Saulin tyylistä ja uskon, että hänellä on vielä paljon annettavaa Suomelle.

Kun Niinistö oli poistunut paikalta otin mukaani pari aateveljeäni ja suuntasimme kohti Vihreiden telttaa. Tuntui, kun kotiinsa olisi tullut, koska vastaanotto oli niin lämmin. Olisin halunnut esitellä ystävilleni filosofi Terho Pursiaisen, jonka vaalityötä olen yrittänyt auttaa, mutta Terho oli muiden vihreiden ehdokkaiden kanssa junassa tekemässä vaalityötä. Olin vielä aamulla epävarma siitä, että äänestänkö Sauli Niinistöä vai Terho Pursiaista, mutta käyntini molempien puolueiden vaaliteltoilla, sai aikaan sen, että vaaka kallistui Terhon puolelle.

Näiden vaalien tärkein kysymys mielestäni on ilmastonmuutos ja uskon, että Vihreillä on eniten vastauksia tämän kysymyksen ratkaisemiseksi. Sauli on kyllä esittänyt hyvän idean metsärahastoista, mutta muuten Kokoomus kannattaa avoimesti ydinvoimaa, joka itselleni taas tuottaa vaikeuksia. On oltava muitakin ratkaisuja kuin ydinvoima, kun halutaan hillitä ilmastonmuutosta ja turvata samalla energian saanti.

Terho Pursiainen on mielestäni lisäksi jonkin sortin liberaali ja näin ollen ajatusmaailmaltaan monissa asioissa lähellä minua. Toivotaan, että molemmat hyvät ehdokkaat Sauli ja Terho pääsevät eduskuntaan ja vielä hallitukseen. Terhosta tulisi hyvä kulttuuriministeri ja Saulihan voisi koittaa aitona työväen miehenä työministerin salkkua.

Tomi Riihimäki, liberaali
Järvenpää

17.3.2007
Vaikea päätös oli tehtävä

Ensimmäistä kertaa vuoden 2001 jälkeen en löytänyt sopivaa ehdokasta liberaalipuolueen listoilta. Äänestäminen on kuitenkin kansalaisvelvollisuus ja omatuntoni sanoo, että en voi enää olla puolueessa, jos en sitä äänestäkään. Huomenna on edessä vaikea valinta ja täytyy yrittää etsiä liberaalein vaihtoehto järvenpääläisistä ehdokkaista. Ehdokkaana on paljon helpompi olla vaaleissa kuin äänestäjänä.

Ilmoitin tänään eroavani Liberaalit r.p:n jäsenyydestä.

Tomi Riihimäki, liberaali
Järvenpää

4.3.2007
Vaalimainos herätti

Takasivulla ollut leikkimieliseen asuun puettu oikean puolueen etsimiseksi tarkoitettu testi ei ollut edes hauska, vaan mielestäni kuvasi hyvin ehdokkaan ja mainoksen tekijöiden ajatusmaailmaa. Huolestuttaa suomalaisten puolesta, jos demarit ja SAK saavat vielä valtakirjan kansalta jatkaa hallituksessa. Onneksi ainakin SAK:n kampanja näyttää purevan ja demareiden kannatus vähenee, Toivottavasti paikallinen mainos toimii samoin.

Demareiden rivit rakoilevat jo Järvenpäässäkin ja en ihmettele yhtään. Miten demariyrittäjä voi tukea omiaan, kun totuus SDP:n ja SAK:n ajattelumaailmasta tulee nyt viimein esiin. Järvenpääläinen naisdemari ja yrittäjäkaupunginvaltuutettu onkin tehnyt mielestäni rohkean ratkaisun siirtyessään Kokoomuksen ehdokkaan taakse.

Takasivulle mainokseen mahtui myös sponsoreiden mainokset ja kuinka ollakaan siellähän oli kaksi rakennusliikettä. En itse ensin kiinnittänytkään asiaan huomiota, mutta vaimoni tarkka silmä huomasi mainokset ja eettisesti vähän arveluttaa meitä molempia.

Korruptiota on Suomessa tutkimusten mukaan vähiten, mutta onko niin, että ensin pitäisi määritellä mitä korruptiolla tarkoitetaan ja sitten arvioida uudestaan. Korruptiota tutkivan yhdistyksen suomalainen jäsen on huolissaan myös siitä, että puolueiden ei tarvitse kertoa mistä rahansa saavat. Minut herättäneen mainoksen kohdalla siitä ei kyllä ollut epäselvyyttä, vaan maksajat olivat näkyvästi esillä.


Tomi Riihimäki, vaalitarkkailija (lib)
Järvenpää

22.2.2007
SAK aloitti taas pelottelun

Kaikki hyvin ja aurinko paistoi, kunnes katseeni osui pöydällä olevaan postikorttiin, jossa oli Urpo Lahtisen näköinen mies aamutakissa. En ole varma onko kyseessä Urpo Lahtinen, mutta sillä nyt ei oikeastaan ole merkitystä, vaikka eettisesti arveluttaakin kuolleen käyttäminen tällaisessa tarkoituksessa.

Kuvatekstissä nimittäin luki: ”Duunari älä äänestä, me päätämme kyllä puolestanne!” Sitten takapuolella teksti, jos nyt kuitenkin äänestäisit ja SAK.

Otin kortin ja kiitin rokasta ja poistuin pettyneenä takaisin mökille. Jos muuta sanottavaa ei maan suurimmalla ammattiliitolla ole, niin pitäkää mölyt mahassa. Ala-arvoista, sanon minä!


Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu (lib)
Järvenpää

16.2.2007
Onneksi on yksityinenkin

Sitten selvittämään mikä mahtaisi olla omalääkärin nimi, kun harvemmin on onneksi lääkärissä tarvinnut käydä. Sitä tietoa ei sitten löytynytkään niin helpolla, joten isä päätti soittaa Vanhankylänniemeen ja siellä toimistoon selvittääkseen asian. Viidentoista minuutin odottelun jälkeen lapsen olo alkoi olla jo tukala ja puhelin oli pantava kiinni ja mentävä katsomaan lasta.

Nyt isän mitta oli täysi ja oli pakko luovuttaa ja yrittää soittaa toiselle lääkäriasemalle. Sieltä vastattiin heti ja aika järjestyi samalle päivälle. Palvelu oli asiantuntevaa ja ystävällistä sekä henkilökuntaa riittävästi. Palvelun hinta oli kyllä kalliimpi kuin olisi ollut alkuperäisen suunnitelman toteutuessa.

Julkiseen terveydenhoitoon ei ole tiedossa sellaisia resursseja, joilla pystyttäisiin takaamaan kaikille kansalaisille riittävän nopea ja laadukas terveydenhoito. Meillä on kuitenkin toimiva yksityinen sektori, joka auttaa silloin, kun julkinen terveydenhoito on ylikuormitettu.

Katsoin netistä eri puolueiden vaaliohjelmia ja huomaisin, että yksi työväen puolue ehdottaa lääkkeiden arvonlisäveron poistamista sekä Kela-korvausten nostamista puoleen yksityisistä lääkärinpalkkioista. Tässä kaksi omasta mielestäni konkreettista ehdotusta, jolla helpotetaan julkisen terveydenhuollon taakkaa. Onneksi minuun yhteyttä ottaneella isällä oli mahdollisuus valita palveluntuottaja ja lapsi on nyt hoidettu asianmukaisesti. Olisi hyvä, jos kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet ostaa edullisesti lääkkeet, joita tarvitsee ja saada nopeasti lääkärinapua silloin, kun sitä tarvitsee ja kohtuullisin kustannuksin.

Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu (lib)
Järvenpää

14.2.2007
Kysymyksiä kansanedustajaehdokkaille

Haluaisin itsekin esittää muutaman kysymyksen niille ehdokkaille, joilla arvelen olevan potentiaalisia läpimeno mahdollisuuksia. Järvenpäästä uskon Terho Pursiaisella olevan parhaat eväät, Keravan suorapuheinen republikaani Eero Lehti on vahvoilla ja Tuusulan toivo on Antti Kaikkonen Tuusulasta. Kysyisinkin näin avoimella kirjeellä näiltä kolmelta ehdokkaalta heidän kantojaan OECD:n ehdotuksiin Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi:

1. Tuloverotusta tulee edelleen laskea ja kiinteistöveroa nostaa

2. Eläköitymistä tulee hidastaa ja työssä pysymistä jatkaa yhä vanhemmaksi

3. Paikallista sopimista on lisättävä työpaikoilla

4. Pitkäaikaistyöttömien työttömyysturvaa leikattava

5. Kauppojen aukioloaikojen sääntelyä vähennettävä

6. Yksityistämistä jatkettava


Itse olen poliittisen itsemurhan uhallakin valmis kannattamaan näitä kaikki toimenpiteitä.

Kiinteistöveron nostaminen koskee monia, mutta jos tuloverotuksen laskemista jatketaan, täytyy joitain veroja nostaa, että pystymme edelleen huolehtimaan niistä, jotka tarvitsevat apua.

Eläköitymistä on hidastettava, johon työhön onkin jo ryhdytty, tästä kiitos hallitukselle. Se on eri asia sitten, kuinka moni jaksaa enää tehdä töitä yli kuusikymppisenä, sillä nykyään keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä taitaa olla jopa alle 60 vuotta.

Jopa Sak:n puheenjohtajakin Lauri Ihalainen on puhunut paikallisen sopimisen puolesta. Hyvä niin, sillä näin parhaat resurssit allokoituvat sinne, missä tuottavuuskin on paras. Kuntien ja julkisen hallinnonkin on syytä tarkastaa palkkausjärjestelmiään ja työtapojaan, jotta yksityinen sektori ei veisi rusinoita pullasta, kun mahdollisuus paikalliseen sopimiseen yleistyy.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa on lyhennettävä. Nykyinen 500 päivän kesto aiheuttaa sen, että työvoimaviranomaiset eivät yritäkään etsiä töitä niin kauan, kun ansiosidonnainen juoksee.

Kauppojen aukioloajat voisi vapauttaa kokonaan. Nykyinen tilanne on outo, kun joutuu aina arvuuttelemaan, että minkä kokoiset kaupat ovat milloinkin auki.

Miksei voida palvelujen järjestämisessä ajatella, että hoidetaan ne palvelut julkisesti, joita ei ole järkevää hoitaa yksityisesti. Eikä muutenkaan tulisi asettaa vastakkain julkisia ja yksityisiä palveluja, vaan ajatella enemmän yhteistyötä. Esimerkiksi kalliita terveydenhoitovälineitä ei kannata ostaa sekä julkiselle että yksityiselle sektorille, vaan sopia yhteiskäytöstä.

Ympäristökysymyksiä ei voi unohtaa ja parhaimpina avauksina näissä vaaleissa tähän asti pidän presidentti Tarja Halosen uskaliasta esiintuloa kuudennen ydinvoiman vastustamisessa sekä kansanedustajaehdokas Sauli Niinistön ehdotusta metsärahastoista.



Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu (lib)
Järvenpää

12.2.2007
SFP:kö Suomen ainoa liberaalipuolue?

Hän luulee omaa puoluettaan, joka kannattaa mm. pakkoruotsia, Suomen ainoaksi liberaalipuolueeksi. Puoluerekisterissä on kuitenkin ainakin vielä toistaiseksi Liberaalit r.p. (aik. LKP), joka on perustettu vuonna 1966. Hallituspuolueen puheejohtajalta ja ministeriltä odottaisin, että ei kertoisi äänestäjille satuja.

Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu (lib) Järvenpää

11.2.2007
Liberaalit r.p:n kohtalonvaalit

Oikeusministeriöstä oli ehdotettu vaaliasiamiehille, että hakevat minun allekirjoituksen papereihin, mutta miten voin asettaa ehdokkaita, joita en itse ole ollut valitsemassa. Minut valittiin viimeksi vuonna 2004 puheenjohtajaksi ja sen jälkeen ei yhdistysrekisteri ole suostunut muuttamaan toimihenkilöitä, koska oikeudessa on jouduttu selvittämään kolmen meidän jäsenen pitämää "varjopuoluekokousta" vuonna 2004. Tämä kuvastaa sitä surkeaa tilaa, joka suomalaisessa liberalismissa juuri nyt on.

Yritän kuitenkin viedä liberalismia eteenpäin suomalaisessa yhteiskunnassa ja olenkin yhdessä eduskuntaan pyrkivän Terho Pursiaisen kanssa ideoinut keskustelufoorumin www.terhopursiainen.fi sivuille.

Ajatus Liberalismin Terhokodista syntyikin Terhon ja minun välillä siitä, kun liberalismia ei ole onnistuttu Suomessa puolueena nostamaan takaisin sille paikalle mikä sille kuuluisi. Arto Lahden kanssa ajattelimme, että presidentinvaaleissa olisimme saaneet jatkettua sitä pientä nostetta, joka syntyi viime eduskuntavaaleissa ( 0,3 % äänistä ja esimerkiksi 0,8% Uudellamaalla). Puolueesta ei kuitenkaan löytynyt enää kenttätyöntekijöitä, kun oikea kätenikin tarmokas Ylen entinen ulkomaankirjeenvaihtaja Dave Liebkind oli kuollut yllättäen elokuussa 2005. Veimme kuitenkin projektin loppuun ja saimme Arton ehdokkaaksi, hyvänä tukijoukkona olivat karjalaiset.

Toisella tavalla toteutettuna tuo presidentinvaali-projekti olisi voinut tuottaa samanlaisen tuloksen kuin mitä Timo Soini onnistui tekemään omalle puolueelleen. Liberalismi olisi nousussa ja eikä tarvittaisi vielä Terhokotia.

Uskon kuitenkin edelleen aatteeseen ja eduskuntavaalien jälkeen onkin mietinnän paikka, mikä on oikea puolue, jos Liberaalit r.p ei saa yhtään kansanedustajaa ja putoaa pois puoluerekisteristä. Vaikka Terhokin on sitoutumaton, niin katson kuitenkin, että puolueen kautta politiikan teko ja myös liberalismin edistäminen on helpompaa kuin esimerkiksi kansalaisliikkeenä.

Libertiinejä emme ole, libertaristeiksi emme halua tulla, olkaamme siis liberaaleja!

17.12.2006
Jäitä hattuun

Toiminta saa yhä häikäilemättömiä muotoja, kun viime presidentinvaaleissa eduskunta aloitti käytännön erityisestä vaaleihin annettavasta ylimääräisestä puoluetuesta. Silloin muun muassa Vasemmistoliitto sai 80 000 euroa tukea, vaikkei heillä ollut edes omaa ehdokastakaan. Sama meno näyttää jatkuvan ja tuleviin eduskuntavaaleihin on annettu 2,5 miljoonaa euroa jaettavaksi eduskuntapuolueiden kesken. Tämä kaikki siis normaalin puoluetuen, lehdistötuen sekä kansliarahojen lisäksi.

Miten minulla voikin käydä niin huono tuuri, että juuri kotikaupungissani keksitään ensimmäisten joukossa jakaa kunnallista puoluetukea. Jotenkin tulee mieleen nyt jo edesmennyt Neuvostoliitto, jossa oli tapana, että puolueen johtohahmoilla kyllä oli kassa kunnossa, mutta kansa eli köyhyydessä ja kurjuudessa. Meillä eivät asiat ole vielä yhtä huonosti, mutta jos suuntaus jatkuu niin, että sosiaali- ja terveyspuolen budjettiylityksistä ollaan huolissaan ja samaan aikaan on varaa kuitenkin ylimääräisiin tukiin itselle, niin on syytä olla huolissaan.

Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu (Lib)
Järvenpää

13.12.2006
Populismismia puoluetuella

Näinkin voisi tulkita, kun en voi ymmärtää, että verorahoilla eli puoluetuella voi laittaa koko sivun vitsin valtakunnan päälehteen. Samassa jutussa hän väittää, että oma puolueeni saisi myös puoluetukea. Mistäköhän voisin käydä nostamassa? Itse puoluetuesta olen samaa mieltä kuin akateemiklo Paavo Haavikko, joka on todennut, että tarvitaanko sellaista aatetta tai puoluetta, joka ei pärjää ilman puoluetukea.

Tomi Riihimäki, Kaupunginvaltuutettu (lib)
Järvenpää

11.12.2006
Perustulo-tasavero

Esimerkissään äänestäjä Keravalta oletti, että jos tulo olisi 1005 euroa/kk, niin veroa menisi 400 euroa. Näinhän se ei tietenkään olisi, vaan veroa menisi vain tuosta ylimenevästä viidestä eurosta eli 20 centtiä ja veroprosentti olisi noin 0,2. Vastaavasti 2000 euron tulosta veroa menisi 400 eli veroprosentti olisi 20.

Tämä järjestelmä kannustaisi myös suurituloisia sillä esimerkiksi 11000 euron kuukausituloista vero olisi 4000 euroa eli noin 36,4 prosenttia. Veroprosentti olisi siis aina alle 40 prosenttia. Vihreät toki rokottaisivat omassa mallissaan suurituloisia 55 prosentin verolla, mitä itse pidän huonona ideana, sillä se on vaan verottamista sen vuoksi, että jollain menee paremmin kuin muilla ja saattaa johtaa itse asiassa verotulojen vähenemiseen.

Kirjoittajan kanssa samaa mieltä olen siinä, että perustulo on rahan tuhlausta, jos se jaetaan kaikille. Pitäisi auttaa vain niitä, jotka eivät omin voimin selviä.


Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu (lib)
Järvenpää

30.11.2006
Keskusta-vitsipuolue

Sauli Niinistö on oikeasti asiapoliitikko, joka on esittänyt mm. Itämeren
talousalueen kehittämistä sekä ollut huolissaan yhteisestä kansallisesta
strategiasta, jolla Suomi pärjäisi globaalissa kilpailussa yrityksistä ja
työpaikoista.

On ymmärrettävää, että Keskustakin haluaa osan Niinistön suosiosta ja
mainitsee hänen nimensä ilmoituksessaan, mutta ajatteleva äänestäjä ei anna
ainoata ääntään puolueelle, joka käyttää koko sivun ilmoituksen vitsailuun
sen sijaan, että kertoisi omat lääkkeensä Suomen ongelmiin.

Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu (lib)
Järvenpää

20.11.2006
Elämme lastemme rahoilla

Maanantaina 20.11 valtuustossa käsittelyssä olleessa talousarviossa vuodelle 2007 kaupunginhallitus oli budjetoinut ensi vuoden toimintakatteen kasvuksi 4,2 % ja kahdelle seuraavalle vuodelle 3 prosenttia. Onko kaupunkistrategia pelkkä p-paperi, jolla ei oikeasti ole mitään merkitystä? Mitä turhaan laittaa mitään konkreettisia tavoitteita strategioihin, kun niissä ei ole tarkoitustakaan pysyä.

Sivulla 7 talousarviossa todetaan selvästi, että 4,2 - 4,3 prosentin toimintakatteen kasvu ensi vuonna on liian suuri valtuuston asettamien strategisten taloustavoitteiden kannalta. Samalla sivulla todetaan, että kehyksen ylitys johtuu osittain siitä, että tämän vuoden tilinpäätösennuste on parempi mitä odotettiin. Eli toimintakatteen alijäämä on pienempi tänä vuonna kuin mitä odotettiin, kun kehystä toimialoille asetettiin. Tämä on positiivista, mutta ei mielestäni mikään syy siihen, ettei talousarviossa pysytä valtuuston asettamassa strategisessa tavoitteessa.

Talousarviota on valmisteltu ryhmien välisissä neuvotteluissa, joihin en kyllä ikäväkseni ole ehtinyt. Toisaalta valtuustossahan ne lopulliset päätökset tehdään, vaikka harvoin siellä enää mikään muuttuu varsinkaan, kun käsitellään talousarviota.Ryhmien välisissä neuvotteluissa on mm. päätetty Järvenpää-lisän laajentamisesta 2,5 -vuotiaisiin muuten entisin ehdoin. Itse olisin odottanut kunnon poliittista debattia tästä asiasta valtuustosalissa, mutta kun molemmat suuret ryhmät eli Demarit ja Kokoomus olivat jo ryhmänjohtajiensa välityksellä ilmoittaneet, että heiltä ei tule muutoksia talousarvioon, niin asiahan on jo päätetty ryhmien välisissä neuvotteluissa. Valtuusto on vain kumileimasin, joka hyväksyy kabineteissa päätetyt asiat.

Tulee näin yrittäjänä mieleen tuo YT-lain käsittely työmarkkinajärjestöjen välillä ja eduskunnan ja Suomen Yrittäjien rooli asian valmistelussa. Yleensäkin ottaen meidän pienempien ryhmien esityksillä valtuustossa on harvoin mitään merkitystä, sillä ryhmäkuri pitää huolen siitä, että hallituksen esityksiä harvoin muutetaan. Todellinen oppositio on kateissa ja konsensus tuottaa päätöksiä.

Itse budjetista toteaisin sen, että Järvenpää-lisän olisin mieluummin ensin muuttanut sellaiseksi, että siitä olisi poistettu kaikki rajoitukset kuten vaatimukset sen ja sen pituisista työsuhteista jne. Kahdeksantoista tuntia viikossa yhteensä 43 viikkoa kahden vuoden aikana ennen äitiysloman alkamista. Kuulostaako järkevältä?

Tässä asiassa nk. porvaripuolueet kuten Keskusta ja Kokoomus ajattelevat omia äänestäjiään ja haluavat pitää mm. työttömät lisän ulkopuolella. Oma poliittinen ajatteluni taas tähtää siihen John Rawlsin eroperiaatteen mukaisesti, että kaikkein köyhimpien asemaa tulee parantaa niin paljon kuin siihen on mahdollista ennen kuin esimerkiksi verotus tulee niin kireäksi, että verotulot alkavat laskea. Liberalismia syytetään köyhien aseman heikentymisestä vailla perusteita. Liberaali John Rawls oli kirjassaan Oikeudenmukaisuus (suom. Terho Pursiainen) huolissaan osattomien kohtalosta. Liberaaliseen perinteeseen kuuluu nimen omaan huoli tulevista sukupolvista sekä vähäosaisista kuten Pursiainen toteaa nettisivuillaan.

En kuitenkaan tehnut budjettiin muutosesityksiä, kuten en mihinkään muuhunkaan. Se on aivan turhaa, koska mikään ei muutu, vaan asiat on jo päätetty ryhmäneuvotteluissa. Kollegani ryhmäjohtaja Viitaniemi pitää kyllä kokouksissa huolen siitä, että äänestyksiä riittää ja Lassi Markkanen (vih.) ja Hannu Siltala (vas.) kannattavat vaativat nimenhuutoäänestystä. Tälläistä politiikan teko on tänä päivänä Järvenpäässä ja olihan maanantain kokouksesta ainakin se hyöty, että eduskuntavaaleissa ehdokkaana olivat saivat hiukan näkemyksiään esiin.

Totean vielä lopuksi, että en ollut ollenkaan tyytyväinen maanantaina hyväksyttyyn talousarvioon ja suunnitelmaan. Varmasti paljon hyviä asioita on budjetissa, mutta kun olemme kerran päättäneet, että toimintakatteen kasvu on keskimäärin 3 prosenttia kaudella 2007-2009, niin miten voimme hyväksyä jotain ihan muuta. Ei se ole HUS:in eikä kenenkään muunkaan vika eikä ainakaan Suomen Yrittäjien, jos emme saa kaupunkistrategiaamme toteutettua. Valtuutetut eivät voi muuta kuin katsoa peiliin sitten, kun huomaamme vuonna 2010, että velkaantuminen ei pysähtynytkään ja tulorahoitus ei riitä investointeihin. Ainoa mitä olisimme voineet tehdä nyt olisi ollut se, että olisimme palauttaneet talousarvion sekä taloussuunnitelmat uudelleen valmisteltaviksi siten, että toimintakatteen kasvu todella on tuo päättämämme kolme prosenttia keskimäärin vuosina 2007-2009.

Järvenpää velkaantuu ensi vuonna lisää 10 miljoonaa euroa ja sama meno jatkuu lähivuosina. Nyt, kun emme uskalla tehdä päätöksiä, niin maksajina ovat lapsemme.



Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu (lib)

Järvenpää

2.11.2006
Liberalismi-johtava valtioaate-onneksi!

Tuleeko työttömästä uhri, jos hänelle yritetään löytää töitä? Vai silloin, kun Liberaalit r.p:n tavoiteohjelman mukaisesti vaaditaan kaikkia alle 1000 € :n kuukausituloja verottomaksi ja 500 €:n perustuloa kaikille?

Jutussa haikaillaan aikoja, jolloin oli oikeuksia, mutta velvollisuuksia vähemmän. Markkinatalouden kritiikki antaa viitteitä siitä, että Suomessa tulisi olla valtioaattena joko sosialismi tai kommunismi. Näitähän koitettiin jo naapurimaassa, mutta laihoin tuloksin.

Yksityiskouluja ei hyväksyttäisi eikä yliopistoja tulisi kehittää suomalaista yrityselämää palvelevaksi. Yksilön vastuuta omasta elämästään haluttaisiin vähentää ja kuntien palvelun tuotantoa ei tulisi tehostaa. Toimintoja ei saisi supistaa, vaikka tarve olisikin vähentynyt. Tälläinen ajattelu viittaa taas konservatismiin.

Liberalismin vastakohtia ovat juuri sosialismi, kommunismi ja konservatiivinen ajattelu.

Mietin, että mikä nykyisistä valtioista vastaisi jutussa haukuttua liberalistisen valtion vastakohtaa. Kiinassakin on jo löydetty markkinatalous, joten jäljelle ei oikeastaan jää kuin yksi valtio, joka olisi ihanne ja se taitaa olla se, jossa kaikista pidetään "huolta" valtion toimesta ja ainoa merkittävä uudistus viime aikoina on ollut ydinkokeen tekeminen.

Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu (lib)
Järvenpää

29.10.2006
Tasa-arvoa lasten kotihoitoon

Olen sitä mieltä, että ennen kuin ikärajaa nostetaan olisi tärkeämpää saada nykyinen lisä muutettua sellaiseksi, että kaikki, joiden lapset hoidetaan kotona, saavat sen. Kun kysymyksessä on nimen omaan kotihoidontuki, niin mielestäni sillä ei ole merkitystä, kuka lasta hoitaa. Näin esimerkiksi isovanhemmat voisivat hoitaa lapsia kotona. Samoin tulisi lisäehtoja muuttaa siten, että muutkin rajoitukset lisästä poistetaan eli tasa-arvon nimessä kaikilla on siihen oltava oikeus.

Nythän on niin, että kaikkein köyhimmät eli eniten lisää tarvitsevat eivät sitä välttämättä saa.

Kun isovanhemmat vaikka hoitaisivat lapsia, niin vanhemmat voisivat olla työssä ja yritykset saisivat helpotusta työvoimapulaan. Ja kysymyksessähän on toki tuki lapselle eikä vanhemmille, vai mitä?

Liberté, égalité, fraternité

Pariisi 24.10.2006
Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu (Lib)
Järvenpää

18.9.2006
Viimeiset liberaalit

Olen sen jälkeen tutustunut Terhon kirjoihin ja pitänyt lukemastani. Selvästi huomaa, että liberalismi kiinnostaa myös Terhoa ja kommentoihan hän yhteisöllisyyden käsitteestä kirjoittaessaankin, että jopa Tomi Riihimäki yrittää selittää yhteisöllisyyden olevan itse asiassa liberaalista yksilöllisyyttä. Niinhän se onkin, että itsenäisesti omaan arvomaailmaansa uskovat toteuttavat parhaiten itseään kuulumalla erilaisiin yhteisöihin.

Liian fundamentaalinen oman ideologiansa julistaminen ei johda mihinkään hyvään, vaan arvomaailman tulee näkyä omassa toiminnassa ja ajatuksissa. Jos liberaalitkin muistaisivat tämän, niin yhä useampi uskaltaisi tunnustaa olevansa liberaali. En nimittäin usko siihen, että liberaaleja on Suomessa vain 0.3 % äänestysikäisistä, joka oli viime eduskuntavaalien tulos. Järvenpäässäkin on kaupunginvaltuutettuja, jotka ovat leikillään tunnustaneet minulle olevansa “kaappiliberaaleja”.

Meitä liberaaleja (Liberaalit r.p:n jäseniä ) on Järvenpäässä alle kymmenen, itse olen Suomen ainoa liberaalivaltuutettu ja vaimoni Asta sivistyslautakunnan jäsen sekä kaupunginhallituksen varajäsen. Vähiin menee ennen kuin loppuu. Olemme molemmat lukeneet mielenkiinnolla Terhon kolumneja Keski-Uusimaasta ja ainakin vaimoni harkitsee jo vakavasti myös Terhon äänestämistä. Olen iloinen hänen puolestaan, sillä nämä ovat ensimmäiset vaalit pitkään aikaan, jolloin hän saa oikeasti valita ketä äänestää. Emme nimittäin kumpikaan ole tulevissa eduskuntavaaleissa ehdolla.

Itse jään seuraamaan tilannetta ja sitä miten Terho toteuttaa omassa poliittisessa toiminnassaan sitä liberalismia, jota me molemmat tunnumme arvostavan. Libertaareja emme toki ole emmekä myöskään toivottavasti libertiineja. Terhon on varmasti vaikeampi määritellä itseään puhtaasti liberaaliksi ja vaikea löytää sopivaa puoluettakaan. Vihreä liitto on hyvä vaihtoehto ja ei minullekaan ihan mahdoton ajatus, vaikka perustuloajatusta vierastankin. Toisaalta ei sellaista puoluetta löydykään, jonka ohjelma täysin vastaisi omaa arvomaailmaa.

Kun Terhon kanssa tapasimme uudestaan Järvenpäässä loppukesästä, niin sovittiin, että voisin kirjoittaa kolumnin hänen nettisivuilleen. Kysyin, että olisiko joitain toivomuksia, johon Terho totesi, että Rawls on aina ajankohtainen ja Rawls - arkiliberalismi voisi olla hyvä aihe. Itse olen sitä mieltä, että Terho Pursiainen on nyt ajankohtainen ja vaalitaistelu näyttää mitä on Terhon politiikka arjessa. Voimia Sinulle Terho, olkoon peli kovaa, mutta reilua!

Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu (Lib)

Järvenpää

1.9.2006
Eurooppa ja globalisaatio

Sauli Niinistön näkökulma oli hieman laajempi ja hän käsitteli puheenvuorossaan enemmänkin aihetta: Eurooppa ja globalisaatio. Globalisaatio on edennyt maailmassa jo Hansakaupan, silkkitien ja siirtomaa-ajan myötä pidempään ja nyt on menossa vaihe, jolloin mm. Kiinaan investoidaan voimakkaasti. Niinistön mukaan Kiinassa on tällä hetkellä valtiolla hallussaan 1000 miljardia dollaria valuuttavarantoja ja näillä varoilla olisi mahdollista ostaa kaikki, Ruotsin, Norjan ja Suomen pörssiyhtiöt. Siinä Kiina saisi nopeasti tarvittavaa osaamista, kun Nokia, Ericsson ja muut otettaisiin haltuun. Tämä on markkinataloudessa täysin mahdollista, vaikka esimerkiksi Ranskassa onkin yritetty miettiä keinoja pitää tärkeät yhtiöt eurooppalaisessa omistuksessa.



Kiinalla on lisäksi hallussaan runsaasti USA:n valtion liikkeelle laskemia obligaatioita ja he voisivat halutessaan niiden avulla vaikuttaa USA:n dollarin arvoon nopeastikin. Tämä tuskin on kuitenkaan odotettavaa, sillä onhan Kiinallakin dollareita niin paljon, että nopea kurssin lasku ei olisi eduksi. Kiinalaiset opiskelijat hakevat niin talous- kuin muunkin oppinsa Euroopan parhaista yliopistoista ja yleistä on, että he tulevat ryhminä ja palaavat opintojen jälkeen Kiinaan hyödyntämään oppeja kotimaansa hyväksi oli Niinistön kollega kertonut omana huomionaan kiinalaisista nuorista Wienin yliopistossa.



Useat Euroopan maat ovat valinneet kansallisia segmentoituja strategioita, joilla he pärjäävät globaalitaloudessa. Niinistön nykyisessä kotipaikassa Luxemburgissa on finanssipalveluiden keskus, Irlantiin on luotu sillanpääasema amerikkalaisille yrityksille alhaisella verotuksella ja naapurimaassamme Virossa on käytössä myös edullinen verotus niin yrittäjille kuin palkansaajillekin. Mikä sitten voisi olla Suomen strategia? Niinistön mielestä yksi vaihtoehto olisi saada Suomeen segmentoitu palvelusektori. Jo nyt useiden isojenkin yhtiöiden toiminta Suomessa koostuu erilaisista palveluista ja palvelusektorin kehittämisessä voisi olla Suomen mahdollisuus.



Lopuksi pankinjohtaja Niinistö vielä nosti esiin tutun ongelman eli USA:n ja Euroopan erot bruttokansantuotteen tuottamisessa. Selvityksistä on käynyt ilmi, että USA:ssa työtuntien määrä henkilöä kohden vuodessa on pysynyt samana, kun samaan aikaan Euroopassa se on vähentynyt 20 tuntia. Nälkäinen voittaa aina tyydytetyn on vanha viisaus ja se pätee tänäkin päivänä ja siitä on usein kysymys globalisaatiossa, kun työpaikat siirtyvät Euroopasta muualle.







Tomi Riihimäki (lib)
kaupunginvaltuutettu
Järvenpää

14.8.2006
Vip-kortti tonttikauppoihin Järvenpäässä?

Asiasta on päättänyt kaupunginvaltuusto, joka on antanut kaupunginhallitukselle valtuudet luokitella tontin ostajat tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin ihmisiin. Olin itse valtuutettuna mukana tuossa kokouksessa ja kritisoin voimakkaasti tuota älytöntä päätösesitystä. Veli vasemmalta tuli puheenvuoroni jälkeen kyllä kiittelemään kritiikkiäni, mutta kun koko demariryhmä sekä tietenkin Kokoomus ja Keskusta olivat päätösesityksen takana, niin hallituksen esitys tietenkin voitti äänestyksen.

Puheenvuorossani totesin, että liberaalille kaikkien etuoikeuksien myöntäminen on vierasta. Vaikka itse olen ollut yrittäjänä yli 20 vuotta ja pyrin myös poliittisessa toiminnassani edistämään yrittäjyyttä, niin vastustan jyrkästi tälläistä ihmisten jaottelua kunnan tontteja myytäessä. Millä kriteereillä kaupunginhallitus määrittelee sen VIP-henkilön, jolle näitä tontteja myydään. Se, joka on menestynyt yrittäjänä löytää kyllä vapailta markkinoilta itselleen sopivan tontin. Ja onko yrittäjä edes hyvä veronmaksaja kunnalle, kun vähänkin paremmin menevän yrityksen omistajan kannattaa ottaa tulonsa osinkoina, jotka ovat verovapaita parhaimmillaan jopa 90 000 euroon asti. Ja sitä paitsi pääomatuloista, joita yrittäjän tulot usein ovat, ei makseta ollenkaan kunnallisveroa.

Järvenpään kaupunginhallituksen kannattaa kävellä paikalliseen videovuokraamoon ja vuokrata :"Kun Hunttalan Matti Suomen osti", niin siinä on yksi tarina siitä, miten käy kun yrittäjiä aletaan suosia. Yrittäjät kyllä pitävät Suomen talouden pyörimässä, mutta emme me mitään etuoikeuksia tarvitse, vaan kaikkien tontinostajien tulee olla samalla viivalla, kun Järvenpää myy omistamiaan rakennuspaikkoja.

Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu (Lib)
Järvenpää

6.8.2006
Perustulo-vaalilupaus?

Vihreiden kirjoittajien esittämä malli on kuin suoraan Liberaalit r.p:n tavoiteohjelmasta. Olin itse laatimassa v.2003 eduskuntavaaleihin liberaalien ohjelmaa, mutta alusta alkaen olen suhtautunut perustuloon epäilevästi . Alle 1000 euron kuukausitulojen ja nimenomaan kaikkien tulojen kuten erilaisten tukien ja eläkkeidenkin sen sijaan tulisi olla kokonaan verottomia ja sen jälkeen tasavero ylimenevästä osasta. Tämä lisäisi parhaiten myös kotimaista kysyntää ja parantaisi työillisyyttä.

Mihin perustuloa tarvitaan ? Ei perustulo saa suomalaisia työttömiä lähtemään esimerkiksi bussinkuljettajiksi sen paremmin kuin nykyinenkään järjestelmä ja toisaalta suurin osa kansasta ei perustuloa tarvitse, vaan pärjää hyvin omillaan.

Se auttaisi parhaiten , että pienituloiset saisivat pitää ansaitsemansa rahat itse eikä niin kuin nyt, että ensin otetaan vero ja sen jälkeen haetaan samat rahat takaisin erilaisina tukina. Rahojen turha kierrätys tietenkin työllistää, mutta nyt kun julkiselle puolelle on jo vaikeuksia saada rekrytoitua työvoimaa, niin olisi oikea aika vähentää byrokratiaa.

Puheet kansalaispalkasta sekä perustulosta putkahtavat esiin aina ennen vaaleja, mutta mitä teki Osmo Soininvaara ollessaan ministerinä. Oliko hallituksen esityslistalla perustuloa tai kansalaispalkkaa? Taitaa taas olla vaalikirjoitusten aika.


Tomi Riihimäki
Kaupunginvaltuutettu (Lib)
Järvenpää

26.7.2006
Virkamieseliitti

Jo nyt ikämiehissä
pelaava Suomen ensimmäinen jenkkivahvistus ihmetteli yrittäjän arkea täällä
pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. Kauppa käy kuin siimaa, mutta kun
itselle ei tahdo jäädä mitään. "Goverment" vie leijonanosan erilaisina
maksuina ja loput menevät työntekijöiden palkkoihin. Nopeasti laskettuna
töissä olikin pienessä kahvilassa yrittäjän lisäksi neljä nuorta naista.
Palvelu pelasikin ja kenenkään ei tarvinnut odottaa tai jonottaa.

Aikamme maailmaa parannettuamme tuli paikalle Ervinin pelikaveri ja kertoi,
että hänellä juuri alkoi kuuden viikon kesäloma. Lipsautin samalla
sekunnilla siinä puolivahingossa, että sinun on pakko olla virkamies.
Näinhän se tietenkin olikin ja siitä virisi vilkas keskustelu yrittäjien ja
virkamiesten välisistä eroista kesän vietossa. Kerroin, että oma lomani on
kuusi päivää ja sekin kahdessa osassa ja Ervin kertoi jo kymmenen päivän
lomansa viettäneensä käydessään tapaamassa lapsiaan Kaliforniassa. Virkamies
siihen totesi, että yrittäjähän on tavallaan lomalla töissä ollessaankin,
kun yrittäminen on niin hauskaa.

Kauppatorilta suunnistin kohti Tervasaarea kävellen ja autokauppiaan huomion
kiinnitti rivi uusia isoja Volvoja sellaisessa paikassa Katajanokan ja
kauppatorin välissä, jossa normaalisti ei autoja ole parkissa. Kaikissa oli
vaaleat nahkapenkit ja muutenkin varustelutaso oli korkea. Kysymys oli
tietenkin Suomen EU-puheenjohtajuudesta ja politiikoille sekä virkamiehille
varatuista kulkuvälineistä. Kuljettajat tietenkin kaikissa, sillä eihän
kysymykseen voi tulla, että itse joku merkittävä byrokraatti ajaisi.

Kotiin tullessani katsoin sähköpostini ja olinkin saanut postia eräältä
tutulta näyttelijättäreltä otsikolla EU-asiaa. Viestissä kerrottiin, että
Euroopan parlamentin käytannöksi on muodostunut, että koko laitos
työntekijöineen ja kalusteineen muuttaa kerran kuukaudessa muutamaksi
päiväksi Brysselista Strasburgiin. Tämän naurettavan karusellin kulut ovat
200 miljoonaa euroa vuodessa. Viestissä pyydettiin laittamaan nimi adressiin
tämän älyttömyyden lopettamiseksi. Kerrankin olimme samaa mieltä jostain
asiasta vasemmalla laidalla kulkevan tuttuni kanssa ja laitoin heti nimeni
listaan.

Viime EU-vaaleissa vielä liputin voimakkaasti EU:n puolesta, mutta nyt alkaa
järki voittaa tunteen. Yhteinen valuutta on tietenkin hyvä asia ja tavarat
ja ihmisetkin liikkuvat melko vapaasti yli rajojen lukuunottamatta autoja,
joista edelleen joudun maksamaan valtiolle yleensä enemmän Suomessa kuin
mitä ostohinta on ollut Saksassa. Oma käsitykseni EU:sta oli vähän sama kuin
kuntien yhteistyössä, että yhteinen alue vähentäisi julkisia hallintomenoja
pikemminkin kuin lisäisi niitä. Nyt on käynyt juuri päinvastoin niin EU:ssa
kuin Järvenpäässäkin.

Uskon, että Suomessa kasvava EU-vastaisuus kumpuaa juuri siitä, että
yhteisillä verorahoilla rahoitetaan virkamieseliitin suuret palkat ja pitkät
lomat. Lisäksi kasvava pikkuasioihin puuttuminen ja byrokratia vie
uskottavuuden koko EU:lta. Nyt kun Suomi on puheenjohtajamaa, niin olisi
rohkeaa todeta se tosiasia, että virkamiesten määrää on vähennettävä ja
yrittäjien lisättävä. Bruttokansantuote/asukas on EU:ssa vuodesta toiseen
alhaisempi kuin Yhdysvalloissa ja nousevia talouksia on muitakin kuten Intia
ja Kiina. Johtuukohan EU:n ja myös Suomen heikompi tehokkuus BKT:n
tuottamisessa verrattuna USA:han siitä, että Euroopassa on valittu
stratregiaksi suuri julkinen hallinto sekä pitkät lomat, kun taas Amerikassa
arvostetaan yrittäjyyttä ja yritteliäisyyttä eikä niinkään pitkiä
sapattivapaita.

15.5.2006
Kävelykadulle pyörätie

Varsinkin iäkkäämmät ihmiset kokevat polkupyöräilijät ongelmaksi kävelykadulla. Nyt, kun kävelykaduilla ei yleensä ole eroteltu polkupyöräilijöitä ja jalankulkijoita, niin loukkaantumisriski on suuri ja erityisesti juuri niillä, joiden huomiointikyky ei enää ole paras mahdollinen.

Esitin aloitteen 15.5.2006, että kävelykatu Jannelle merkitään selvästi pyörätie. Toivottavasti tekninen toimi toimii tässä asiassa ripeästi.

Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu LIB

2.5.2006
Yksityiset perhepäivähoitajat kutsumusammatissa?

Siksikö, että lapsen täyttäessä kolme vuotta alkavat usein kahdesti viikossa käynnit kerhossa, jonne mennään säässä kuin säässä. Vai siksi, että yli kolmevuotiaat askartelevat huomattavasti enemmän kuin nuoremmat lapset.

Perhepäivähoito on kaupungille edullisin vaihtoehto huolehtia lakisääteisestä velvollisuudesta hoitaa alle kouluikäisten päivähoito. Yksityisistä perhepäivähoitajista on pulaa ja kysyntää olisi enemmänkin mitä on tarjontaa. Perhepäivähoitajan ammatti täytyy olla niitä viimeisiä kutsumusammatteja sillä mikä muu ammattiryhmä suostuu tulojensa pienentämiseen samalla, kun työt lisääntyvät.

15.4.2006
Hyvä kauppa ?

Viime valtuuston kokouksessa päätettiin Järvenpään osallistumisesta osakeyhtiöön, joka ostaa miljoonalla eurolla tilan Nurmijärveltä, jonka pinta-ala on 57.9 hehtaaria, päärakennus 15 290 m2 , noin 40 muuta asuntoa kooltaan 40 - 468 m2, 6 saunaa, autotallit 24 autolle, oma lämpökeskus/pesula, oma vedenottamon pumppaamo, varastotiloja ym. Useat valtuutetut kävivät ihmettelemässä hankkeen järkevyyttä.

Itse en ole kiinteistökaupan asiantuntija, mutta jotenkin tuntuu siltä, että tuon Nurmijärvellä sijaitsevan tilan rakennuksineen ostaminen miljoonalla ei ilmeisesti ole huono kauppa, mutta Vanhankylänniemen saunasta en ole ihan varma.

Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu (Lib)

Järvenpää

1.4.2006
Omat edut turvattiin

Nyt uusi selvitys esittää tuloksenaan, että olisi perustettava uusi TRIO-valtuuskunta, jolle valtuustot luovuttaisivat suuren osan päätösvaltaansa. Lisäksi olisi pikimmiten palkattava selvitysmies, jonka tehtävänä olisi rakentaa trio-kehityskuva ja toimintamalli. Tämän jälkeen uusi malli palvelujen tuottamisesta otettaisiin käyttöön vuonna 2009 ja parin vuoden kuluttua tästä harkittaisiin, josko kuntien tulisi yhdistyä aikaisintaan vuonna 2013. Tällöin todennäköisesti jo kaksi kolmesta selvitysmiehestä olisi siirtynyt eläkkeelle ja jäljelle jäänyt voisi ryhtyä johtamaan yhdistynyttä Ainolan kaupunkia.

Selvityksessä todettiin, että yhdistymisen jäihin pano on turvallinen vaihtoehto ja riskit pienemmät kuin yhdistymishankkeissa. Riskeillä todennäköisesti tarkoitetaan kaupunkien henkilöstöjen työpaikkojen säilymistä yhdistymisessä. Itse olisin nimenomaan ajatellut henkilöstön parasta, jos kunnat olisivat yhdistyneet. Nyt jo monet niistä, jotka toimivat palvelujen tuottamisessa kuten vanhusten hoitajat ja opettajat toimivat usein jaksamisen äärirajoilla. Kun kunnat yhdistettäisiin saataisiin hallinnosta säästettyä 15 miljoonaa euroa vuosittain, joka voitaisiin suoraan siirtää palvelujen parantamiseen ja palkata lisää henkilökuntaa sinne missä tarve on suurin.

Nyt tehdään virhe, jos yhdistyminen torpedoidaan ja ryhdytään perustamaan uusia hallintoportaita. Eikö olisi helpompaa, että vuonna 2008 aloittaisi toimintansa kolmen kunnan yhteinen valtuusto, joka päättäisi niistä asioista, joita sille kunnallislain mukaan kuuluu. Näin säästettäisiin veroeuroja ja saataisiin turvattua asianmukaiset julkiset palvelut. Lisäksi, kun vielä otettaisiin käyttöön valtiovarainministeri Eero Heinäluoman esittämä veromalli, jolloin valtionosuuksista luovuttaisiin ja kunnille jäisi koko ansiotuloverojen tuotto, niin tulopohjakin vahvistuisi. Meillä olisi muutaman vuoden kuluttua menestyvä Ainola-niminen kaupunki, jossa olisi hyvät palvelut, loistava kulttuuritarjonta sekä monipuoliset ulkoilu- ja urheilumahdollisuudet, jotka tunnettaisiin Keski-Eurooppaa myöden.

Tärkeät päätökset ovat vaikeita ja nyt tarvitaan poliittista rohkeutta luottamusmiehiltä torjua tässä vaiheessa TRIO-hanke ja tehdä päätökset siitä, että yhdistymisselvitys tehdään oikeasti riippumattomalla taholla pikaisesti. On aika naivia kaupunginjohtajien korostaa, että he tekivät esiselvityksensä riippumattomina selvitysmiehinä. On aivan inhimillistä, että omat edut turvataan ja etsitään kompromisseja, joissa pikemminkin lisätään hallintoa kuin pyritään sitä vähentämään. Millainen selvitys sitten olisi saatu, jos työryhmässä olisivat olleet vaikkapa valtiosihteeri Raimo Sailas, Yrittäjien puheenjohtaja Eero Lehti ja valtiovarainministeri Eero Heinäluoma. Uskon, että toisenlainen.

Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu, Liberaalit r.p.
Järvenpää

20.3.2006
Suvaitsevainen kulttuurikaupunki

Tälle ajatukselleni en kuitenkaan saanut kannatusta, kuten niin usein tällaiselle yhden miehen ryhmän edustajalle käy. Jälkeenpäin kyllä aloitteeni usein toistetaan lähes sellaisenaan valtuustossa kuten nyt viimeisimpinä maksuautomaatin vaatiminen Jamppaan sekä kansanäänestyksen järjestäminen mahdollisessa kuntaliitoksessa.


Toivon, että myös muut poliittiset ryhmät ottavat nyt vakavasti suvaitsevaisuuden edistämisen kaikessa toiminnassaan. Meille liberaaleille kaikki ihmiset ovat erilaisia, mutta samanarvoisia. Viimeaikaiset sisäministerin lausunnot sekä perussuomalaisten kannatuksen nousu ovat huolestuttavia merkkejä siitä, että ulkomaalaisvastainen politiikka puree suomalaisiin.

Meidän pieni kansa ei voi sulkeutua, vaan meidän tulee hyväksyä myös muualta tulleet. Jo nyt on joillakin aloilla työvoimapula ja se tulee vain pahentumaan, kun eläkkeelle jääminen kiihtyy. Useat maahanmuuttajat ovat myös yritteliästä väkeä ja työllistävät itsensä lisäksi myös suomalaisia. Meidän täytyy tukea maahanmuuttajayrittäjiä vaikeina aikoina, kun joillain alkuperäisväestöön kuuluvilla on harkintakyky pahemman kerran pettänyt.

Toivottavasti jonain päivänä voin sanoa eläväni suvaitsevaisessa kulttuurikaupungissa, nyt juuri ei siltä tunnu.

3.3.2006
Valtioneuvosto otti puheen vakavasti

Presidentin huoli vaikutti aidolta. Valtioneuvosto ottikin puheen vakavasti ja ryhtyi asianmukaisiin toimiin ripeästi. Jo puhetta seuraavana päivänä valtioneuvosto nosti presidentin verotonta palkkiota noin 25 prosenttia eli 102 000 eurosta 126 000 euroon. Samalla nostettiin Halosen vuotuista edustusbudjettia 161 000 eurosta 171 000 euroon.

Tomi Riihimäki, liberaali
Järvenpää

20.2.2006
Koululaisten retket turvattava

Tiukasti lakia tulkiten näin varmasti onkin, mutta miten ministeriössä uskotaan, että kunnat selviävät yhä uusista velvoitteista. Ainakin Järvenpäässä tulee ensin huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on oma kirja käytössään kaikissa aineissa perusopetuksessa. Nyt näin ei ole.

Lääninhallitus päätös espoolaisäidin kanteluun lasketteluretken maksullisuudesta on saanut aikaan sen, että koulujen retket ovat vähentyneet. On tietenkin selvää, että kaikkien halukkaiden tulee päästä mukaan varallisuudesta riippumatta retkille. Kun laki estää maksullisten retkien järjestämisen peruskoulussa, niin koulujen ja luokkien vanhempainyhdistysten on otettava vastuu retkien järjestämisestä sekä rahoituksesta mikäli halutaan turvata koululaisten retket.

Jotkut vanhemmat mielellään maksavat ennen kuin ryhtyvät leipomaan kuivakakkuja. Tämä heille suotakoon, mutta he voivat maksaa vanhempainyhdistykselle eikä rahaa tarvitse oppilaan mukana lähettää kouluun. Omat kokemukseni erilaisista myyjäisistä niin lasteni päiväkodista kuin kouluistakin ovat pelkästään positiivisia. Yhdessä tekemällä tutustuu ihan eri tavalla lasten luokkatovereiden vanhempiin kuin pelkästään pari kertaa vuodessa vanhempainillassa.


Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu (lib)
Järvenpää

14.2.2006
Järvenpää-lisän laajentaminen järkevää

Kaupungin laskujen mukaan Järvenpää-lisä on vähentänyt kaupungin tarjoaman päivähoidon tarvetta ja samalla parantanut kaupungin taloutta. Tämän kehityksen valossa näyttäisi järkevältä politiikalta laajentaa lisä koskemaan kaikkia alle 3-vuotiaita.

Tämä on askel oikeaan suuntaan, mutta mielestäni nyt on aika aloittaa keskustelu siitä, että onko meillä enää varaa subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen. Onko oikein, että kaikilla, riippumatta siitä onko kotona vai työssä, on oikeus viedä lapsensa kunnalliseen päiväkotiin.

Kukaan ei halua purkaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta on mielestäni edesvastuutonta politiikoilta antaa äänestäjien ymmärtää, että meillä on vielä tulevaisuudessakin varaa kaikkiin niihin palveluihin mitä nyt on tarjolla.

Järvenpää-lisän laajentaminen on hyvää talouspolitiikkaa kuntatasolla ja varmasti lasten edunkin mukaista. Nämä ovat niitä päätöksiä, joita me kuntapäättäjät voimme tehdä, mutta tuleva eduskunta joutuu tekemään ne kipeät päätökset, joilla puututaan jo saavutettuihin subjektiivisiin etuihin.


Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu (lib)
Järvenpää

8.2.2006
Neuvotteluja jatkettava

Pakkolunastus ei ole hyvä keino hankkia kaavoitettavaa maata kaupungille, vaikka veljet vasemmalla näin väittävätkin. Lunastusmenettely on monimutkainen ja pitkä sekä valitukset vielä vaikeuttavat ja pitkittävät lopullisen kaupan syntyä. Puheet siitä, että näin saadaan pohjahinta myös muille tehtäville kaupoille kaupungin ja maanomistajien kanssa, ovat puppua. Maanhinnan ei tule olla sama riippumatta siitä, missä maa sijaitsee, vaan myös raakamaasta tulee maksaa sijainnin mukaan.

Kaupungin taloutta ei tule hoitaa maata alihintaan ostamalla ja sitten kaavoituksella "jalostamalla" rakentajille myymällä. Ellei vapaaehtoisiin kauppoihin päästä, niin maapolitiikassa on siirryttävä enemmän maankäyttösopimuksiin, jolloin hyöty kaavoituksesta jakautuu oikeudenmukaisemmin maanomistajan ja kaupungin kesken. Kapiteelin ja kaupungin riita johtaa siihen, että halukkaat tontin ostajat joutuvat odottamaan vuosia samoin kuin kohtuuhintaista vuokra-asuntoa etsivät. Parempi laiha sopu kuin lihava riita.

Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu LIB
Järvenpää

29.9.2005
Markkina-aseman väärinkäyttöä?

Jälleen kerran poliitikot ovat heränneet keskusteluun sen jälkeen, kun vahinko on jo tapahtunut. Nytkin halutaan vain selvittää Fortumin optiot. Jätetään syyt tutkimatta mutta tutkitaan seuraukset.

Syynä Fortumin voittoihin on energia-alan keskittyminen. Valtion pääosin omistama konserni on ostanut kunnallisia energialaitoksia ja nostanut sen jälkeen sähkön hintaa ilman kustannusvastaavuutta.

VTT:n professori Mikko Karan selvitys puhuu karua kieltä kilpailun puutteesta. Jos vastaava tapahtuisi Yhdysvalloissa, yrityksen johto olisi palkitsemisen sijasta Senaatin kuulusteltavana määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.

Suomessa valtion omistus tarkoittanee jälleen kerran, että Fortum saa jatkaa yksipuolisia hinnankorotuksia, koska valtio on itse suurin edun saaja Fortumin voitoista ja osakemyynneistä. Tässä tulee esiin kuluttajien kannalta julmalla tavalla valtionyhtiöiden erityisasema.

Syynä valtion kiinnostukseen Fortumin kautta saatavista tuloista on se, että sitä kautta valtio saa tuloja ohi budjetin. Onko Fortumin yksipuolisissa hinnankorotuksissa myös kyse lisäveroista, jotka pitäisi päättää eduskunnassa eikä pörssiyhtiössä.


Professori Arto Lahti, Helsingin kauppakorkeakoulu, 050-3769428

17.8.2005
Kuluttajat ja teollisuus perusteettomien hinnankorotusten uhreina

Huomionarvoista tilanteessa on se, että KTM on vastuuministeriönä kyllä teettänyt ansiokkaan selvityksen. VTT:n toimialajohtajan, professori Mikko Karan selvityksen mukaan päästökauppa tulee entisestään vähentämään aitoa kilpailutilannetta sähkömarkkinoilla, koska ilmeisesti pohjoismaisten markkinoiden keskittyminen suurten sähköyhtiön eduksi vain jatkuu.

Merkillinen episodi markkinatalousmiehen kannalta on päästökauppa, joka Karan mukaan ”on osoittautumassa miljardien eurojen onnenpotkuksi pohjoismaisille ydin- ja vesivoiman tuottajille”, kuten Turun Sanomat asian ilmaisi. Päästökaupan ihmeellisyys lähivuosina on, että se ei edes vähennä Suomen lähialueiden päästökuormitusta, koska säännökset kannustavat energiayhtiöitä tuomaan ns. saastunutta energiaa Venäjältä puhtaasti voitontavoittelun vuoksi.

Päästökaupan järjettömyys on kuitenkin siinä, että se osaltaan riittää perusteluksi energiayhtiöille hinnan nostamiseksi. Samalla omakotitalon omistajat ja ilman omaa energiatuotantoa toimiva teollisuus joutuu yksipuolisesti alistumaan jatkuviin hinnankorotuksiin, vaikka tuottajien kustannukset eivät välttämättä edes kohoa, kuten Kara huomauttaa.


Poliittisesti järkevän ydinvoimatuotannon Suomessa on tyrmännyt ennen muuta vihreät ja eiköhän siinä samassa kyseenalaisia poliittisia pisteitä metsästänyt myös nykyinen päähallituspuolue, kuten monet saattavat muistaa? Kun itse luotuun energiapulaan sitten osuu konstikas päästökaupan säätely, energiahinnan kohottaminen käytännön määräävään markkina-asemaan perustuen on helppoa, koska sille löytyy näennäisesti pitävät perustelut.

Pohjoismaissa on kiistatta EU-maiden keskiarvoon nähden edulliset energian hinnat. Tämä ei ole mitenkään kuitenkaan energiayhtiöiden ansio, vaan syynä on veronmaksajien varoilla tehdyt ennakoivat ja mittavat investoinnit kapasiteetin ja verkkojen rakentamiseen. Nyt samat veronmaksajat maksavat monopolihintoja hyödykkeistä, joiden tuottamisedellytykset he ovat itse luoneet. On todennäköistä, että pohjoismaiset energiayhtiöt myydään ennen pitkää ulkomaisille tahoille, jolloin hintojen nousuralli vain kiihtyy.

Kyllähän tässä pitäisi nopeasti tehdä jotakin. Karan ehdottama ydinvoiman lisärakentaminen on välttämätön mutta hidas toimenpide. Toinen välttämätön toimenpide on verkkojen ja energiamyynnin erottaminen, jolloin samalla tulisi mahdolliseksi alentaa verkkomaksut sille tasolle, joka vastaa niiden todellista kustannusrasitetta eikä historiasta kaivettuja tasearvoja. Näin sähkön verkko-operointi tulisi mahdolliseksi samalla tavalla kuin telealalla.

Pohjoismaisen sähköpörssin käyttäminen hintarallin perusteluna on taloustieteellisesti täysin järjetöntä. Pörssihinta on varmasti pätevä niille, jotka sitä kautta ostavat ja myyvät kulutushuippujen kapasiteettia. Tavalliselle kuluttajalle ja yritykselle tarjottava hinta tulee suhteuttaa niihin kustannuksiin, joita tämä toiminta aiheuttaa. Tässä suhteessa nykyinen sähkönhinta lienee jo monopolisoitunut eli terveisiä kilpailuvirastolle.

Arto Lahti, yrittäjyyden professori
Tomi Riihimäki, puheenjohtaja, Liberaalit r.p.

2.7.2005
Lasten oikeudet hyvään elämään on turvattava

EU:n alueella lapsen asema ja oikeudet ovat suhteellisesti hyvät. Kuitenkin Pelastakaa Lapset ry:n tutkimuksen mukaan joka viides EU:n alueella asuva lapsi on sosiaalisesti syrjäytynyt. Syitä tähän ovat yleisesti vanhempien työttömyys, pakolaisuus, vammaisuus, kodittomuus, aids, huumekauppa, perheväkivalta ja rikkinäiset perheet.

Viime vuosien suuri ongelma myös Euroopassa on lapsiprostituutio ja katulasten kasvava määrä, erityisesti Venäjällä. Lapsityövoiman käyttö on myös Euroopassa kasvamassa, vaikka ongelma on tietenkin pahin väkirikkaissa maissa kuten Intia. Tässä kysymyksessä vastuu on meillä kuluttajina ja äänestäjinä. Esimerkiksi Hollanti on ottanut virallisesti YK:n lasten oikeuksien sopimuksen osaksi kehitysmaapolitiikkaansa.

Meidän tulisi vaatia esimerkiksi vaatteiden ja tekstiilien sertifiointia käytetyn työvoiman osalta, sillä muuten ongelma saattaa karata käsistä, koska perheinstituutio ei väkirikkaissa maissa puolusta lasten oikeuksia ja lapset ovat halpaa työvoimaa. Tärkeää onkin lasten oikeus koulunkäyntiin työn sijasta. Jokainen kouluun päässyt lapsi on aina suuri voitto.

Suomessa lainsäädäntö on ruumiillisen koskemattomuuden osalta ajastaan jäljessä. Lait heijastavat aikaa, jolloin tärkeää oli puuttua miestappoihin. Nykyisin väkivalta on kasvanut, raaistunut ja saanut uusia muotoja. Pahoinpitelyjen kohdistuminen täysin tuntemattomiin on osoitus tekijänsä mielen harhoista ja rangaistusseuraamusten tehottomuudesta. Fyysisesti heikkojen kansalaisryhmien (erityisesti lapset, vanhukset ja naiset)suojeleminen tulisi olla lainsäädännön painopistealue.

Lasten joutuminen seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi on pahinta, mitä lapselle voi tapahtua, koska se hajottaa lapsen mielen henkisesti. Monet suomalaiset ovat järkyttyneitä eritoten lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista Suomessa. Erityisen vaikea on ymmärtää, miksi mieleltään selvästi sairaat päästetään lyhyen vankeustuomion kautta vapaaksi ilmeisesti ilman hoitoa ja valvontaa, jolloin he usein uusivat rikoksensa.

Lapsiin kajoaminen seksuaalisesti tulisi määritellä teoksi, josta jo ensikertalaiselle tulisi törkeiden seksuaalirikosten osalta (raiskaus ja lapseen kohdistuva haureus) langettaa aina ehdoton vankeustuomio. Erityisesti rikoksen uusijoiden vankeusrangaistuksia tulisi selvästi korottaa. Taparikollisten päästäminen vapaaksi ilman hoitoa ja valvontaa olisi myös ehdottomasti estettävä.

Eduskunnan tulee ryhtyä pikaisesti lainsäädännöllisiin toimiin lasten aseman turvaamiseksi Suomessa.





Arto Lahti, yrittäjyysprofessori, Helsinki

Tomi Riihimäki, kaupunginvaltuutettu, Järvenpää

30.5.2005
EU:n perustuslaista Suomessakin kansanäänestys

Järjestämällä perustuslaista Suomessakin kansanäänestys saadaan aikaan kansalaisten keskuudessa aito keskustelu siitä, haluammeko edetä kohti liberaalia Eurooppaa vai arvostammeko enemmän suljettua ja protektionistista vaihtoehtoa kuten ranskalaiset. Nyt EU on liian kaukainen asia kansalaisille ja tietämättömyys aiheuttaa turhaa pelkoa sekä vastustusta.Kansanäänestyksen järjestämällä saisimme suomalaisten tietoisuutta lisättyä koskien EU:n tehtävää ja tarkoitusta.

Tomi Riihimäki

20.5.2005
Tomi Riihimäki ehdottaa kuntaliitosta

On laskettu, että kuntaliitoksen avulla säästettäisiin noin 15 miljoonaa euroa vuodessa. Säästö tulisi pääosin hallintokuluista eikä peruspalveluista tarvitsisi niin paljon nipistää. Palvelutuotantoa pitäisi tietenkin uudistaa, mutta nyt olisi hetki purkaa ylimääräistä hallintoa.

Suuri osa kuntien työntekijöistä on lähivuosina jäämässä eläkkeelle ja on arvioitu, että lähtevien tilalle on vaikeuksia saada uutta työvoimaa. Jos kuntaliitos tehdään, niin lisätyövoiman tarve vähenee jatkossa ja pystymme säästämään henkilöstökuluissa.

Mikäli Järvenpään vaihtoehtoina jatkossa tulevat olemaan joko peruspalveluiden heikentäminen tai yhdistyminen Keravan ja Tuusulan kanssa, kuntaliitos on rationaalisesti ajattelevien ihmisten vaihtoehto. Keski-Uudellamaalla näkyvimpiä kuntaliitoksen kannattajia ovat olleet Keravan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eero Lehti sekä Järvenpään entinen kaupunginjohtaja Kaarle Salmivuori, joka on erityisesti liputtanut sen puolesta, että Kellokoski olisi luontevaa liittää Järvenpäähän.

Nyt Järvenpää joutuu ottamaan virallisesti kantaa kuntaliitokseen, koska aloite käsitellään ja siihen aikanaan annetaan vastaus kaupunginvaltuustolle.


Tomi Riihimäki

5.5.2005
Arto Lahden teesit presidenttiehdokkaana

Yhteiskunnassamme on jälleen selvästi nähtävissä 1990-luvun lama-vaihetta edeltäviä ilmiöitä. Nykyiset vallanpitäjät eivät kuitenkaan halua tunnustaa niiden olemassaoloa. Aivan vastaava tilanne vallitsi 15 vuotta sitten: yksikään poliitikko ei uskaltanut rehellisesti tulkita uhanneen katastrofin enteitä, vaikka monet talouden asiantuntijat niistä varoittivatkin.

Viime laman laskut jätettiin ensisijaisesti suomalaisten yrittäjien maksettaviksi. Tuhannet yrittäjät joutuivat lopettamaan toimintansa ja siirtymään ’harmaan talouden piiriin’ epäoikeutettu velkataakka niskassaan. Nyt uhan alla ovat oman kodin perustamiseen reippaasti lainaa ottaneet nuoret perheet. Jo vähäinen korkojen nousu tekee jättilainojen hoidon ylivoimaiseksi, mikä voi johtaa perheasunnon alihintaiseen pakkomyyntiin. Meillä ei ole varaa saattaa nykyistä perheen perustajien sukupolvea perikatoon.

Hyvinvointiyhteiskuntaamme uhkaa muuttuminen pahoinvointiyhteiskunnaksi. Ylivelkaiset yrittäjät on jo ajettu laillisen yhteiskunnan ulkopuolelle. Suomalaisen oikeus työhön ei toteudu, ja vielä työelämässä ahkeroivat ovat palamassa loppuun. Peruspalvelut uhkaavat romuttua. Murhaava verotus yliraskaan hallinnon ylläpitämiseksi jarruttaa yritysten investointeja Suomeen. Silti nykyhallitus panostaa tosiasiallisesti poliittisiin virkanimityksiin ja hallinnon paisuttamiseen.

Aion presidenttiehdokkaana tuoda esiin liberaaliin maailmankatsomukseen ja arvomaailmaan perustuvia vaihtoehtoja, miten vaikeitakin ongelmia ratkaistaan oikeudenmukaisesti. Olen taistellut aina tiukasti markkinoiden avoimuuden ja demokratian puolesta. Minulle yksittäinen kansalainen ja hänen perustuslailliset oikeutensa ovat velvoittavia eivätkä vain poliittisen pelin välineitä. Siksi vaadin esimerkiksi perustuslakituomioistuimen perustamista muiden sivistysmaiden tapaan.

Suomalaisen hyvinvoinnin este ei ole liberalismi, niin kuin harhaanjohtavasti väitetään. Esteenä on yrittämisen ja työn estävä hallinnollinen ja oikeudellinen byrokratia. Yrittäjän toimintaan kohdistuu noin 100 000 säännöstä, mitä määrää ei kukaan asiantuntija voi edes hallita. Silti yrittäjän on nämä pakko hallita, koska muuten riskinä on syyllistyminen rikokseen. Rohkea askel liberalismiin mm. Tanskan tapaan parantaisi ratkaisevasti yrittämisen ja työllistymisen edellytyksiä.

Suomalaiset poliitikot tuomitsevat kyllä puheissaan naisiin kohdistuvan väkivallan, mutta käytännön toimiin ne eivät ole johtaneet. Minun kantani on se, että jokaisella meistä on oikeus ruumiilliseen ja henkiseen koskemattomuuteen. Perheväkivallan raaistumiseen on määrätietoisesti puututtava. Erityistä huolta on pidettävä siitä, että lasten edut ja oikeudet turvataan vaikeissakin perhetilanteissa.

Luonto ja sen eläimet ovat elimellinen osa suomalaisuutta. Meidän sukupolvemme velvollisuus on siirtää elinympäristömme lapsillemme mahdollisimman elinkelpoisena. Tehtävämme on myös vaalia suomalaisia arvoja ja suomalaista kulttuuriperintöä.

Maailmassa on runsaasti erilaisia sotilas- ja siviilikriisin uhkia. Niihin on varauduttava riippumatta siitä, mistä suunnasta maailmaa ne tulevat. Suomi on avattava työn, pääomien ja yrittäjyyden avoimelle liikkeelle. Suomeen on syytä toivottaa tervetulleeksi kaikki, jotka haluavat täällä tehdä työtä, yrittää ja opiskella. Sen sijaan Suomen pitää tiukasti torjua veronmaksajien varoilla keinotteleva siirtolaisuus ja panostaa kehitysmaiden siviilihallinnon kehittämiseen. Diktatuurit ja korruptio ovat kehitysmaiden suuria ongelmia, ja niiden torjumisen keskeisin keino on kehittää demokratian työkaluja, siis siviilihallintoa.

Poliittinen peli kansainvälisillä suhteilla mm. NATO-kysymyksessä on yhtä moraalitonta kuin aikanaan Neuvostoliiton mielistely. Presidentin on osoitettava kansalaismielipiteen muodostuksessa vahvaa johtajuutta. Suomi tarvitsee vahvoja kansainvälisiä sopimuksia. Niistä on päätettävä peruslain edellyttämässä järjestyksessä, ilman poliittista peliä. Kansanäänestys on paras osa toimivaa demokratiaa, ja sitä on syytä soveltaa, vaikka poliittinen eliitti ei olisi tyytyväinen sen odotettuun tulokseen.

Toimin aina ihmisen auttamiseksi hänen omilla ehdoillaan. Esikuvani tässä on edesmennyt arkkipiispa ja entinen liberaalien puheenjohtaja Mikko Juva. Ihmisen auttaminen on pohjimmiltaan humanismia. Humanismi ja liberalismi ovat saman asian kaksi eri puolta, sillä yhteiskunta ei toimi ilman vapautta eikä ilman velvoitetta yrittää ja tehdä työtä.

Suomi on hyvä ja kaunis maa. Kansa on moraalinen ja oikeudentuntoinen. Politiikka on etääntynyt liian kauaksi kansasta, muuttuaan pinnalliseksi mediapeliksi. Totuus ja tieto eivät enää kiinnosta. Globalisaatiosta, joka on presidentin keskeistä vastuualuetta, on nykypolitiikoilla käsitys, joka ei enää vastaa tämän päivän todellisuutta.

Poliitikot odottavat, että maamme olisi jatkuvasti onnekas ja että jotkut muut kuin poliitikot tekisivät vaikeat ratkaisut. Samalla kansa nääntyy kovan työkuorman ja raskaan verotaakan alla. Maamme tarvitsee nyt toivon näköaloja luovaa ja murtumattoman moraalin omaavaa presidenttiä.

Arto Lahti

22.4.2005
Malttia rekrytointiin Järvenpäässä

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.4.2005 Tomi Riihimäki teki valtuustoaloitteen, jonka mukaan Järvenpään kaupunki rekrytoisi uusia työntekijöitä eläkkeelle jäävien tilalle harkitusti. Periaatteena voisi olla, että eläkkeelle siirtyvien tilalle tarvittavista työntekijöistä enintään puolet ovat jatkossa kokonaan uusia kaupungin työntekijöitä. Muu tarve hoidetaan sisäisillä järjestelyillä sekä toimintaa tehostamalla. Tätä rekrytointimenettelyä tulisi jatkaa niin kauan, kunnes Järvenpään talous on taas saatu tasapainoon ja velkaantuminen pysäytettyä.

6.12.2004
Suomi tarvitsee uuden presidentin

Suomi tarvitsee uuden presidentin

Suomen hyvinvointi on yhä pienemmän joukon veronmaksajia harteilla, mistä seuraa se, että verotustarve verotettavista tuloista on keskimäärin noin 20 prosenttia korkeampi kuin keskimäärin EU-15 maissa. Yrittäjät ja ylimmät toimihenkilöt ovat sekä kovassa työpaineessa että ankaran verotuksen kohteena. Työuupumus on Suomessa huolestuttavan korkea. Opiskelijat, joiden pitäisi rakentaa uusi hyvinvointi aikanaan, elävät suoranaisessa köyhyysloukussa. Edelleen noin 70.000 yrittäjyyden vuoksi velkaantunutta on poissa normaalista yhteiskunnasta ja monet heistä ovat sairastumassa.



Suomalainen poliittinen järjestelmä ei ole kyennyt tuottamaan uutta ratkaisua globalisaation ongelmiin. Hallituspohjasta riippumatta jatkuu sama odotus, että jopa Nokia tai yrittäjät ratkaisisivat yhteiskunnan ongelmat. Julkinen hallinto on täysin ylimitoitettu. Yksityisille palveluille ja kulutuksille on annettava tilaa. Yrittäjyys ja työ on nostettava kunniaan arkipäivässä eikä vain juhlapuheissa.



Suomi ei kykene säilyttämään asemaansa maailman hyvinvoivien kansakuntien kärjessä, jos kansakunta on sisäisesti pysähtyneessä tilassa. Presidentin tehtävä on osoittaa uutta suuntaa ja uutta johtajuutta.

Helsingin kauppakorkeakoulun yrittäjäprofessori KTT Arto Lahti

28.10.2004
Kiitos luottamuksesta!

22.10.2004
Jonot olisi voitu purkaa

Pyydän anteeksi järvenpääläiset, että en edes esittänyt eriävää mielipidettä asiaan. Turhaahan se tietysti olisi ollut, koska siitä ei oltu erikseen sovittu etukäteen suurimpien ryhmien kanssa ja olisinkin todennäköisesti saanut esitykseni taakse vain Pro Järvenpään leidit sekä jonkun yrittäjän Kokoomuksesta. Valtuustossa vallitsee suurimpien ryhmien valta ja pienempien ryhmien joskus kaikkienkin mielestä järkevät esitykset äänestetään surutta nurin. Silti aina aika ajoin olemme yrittäneet muuttaa suuntaa Järvenpäässä ja uskonkin, että aina kannattaa yrittää toimia oman omantuntonsa mukaan, vaikka se joskus turhauttaakin. Tässäkin olisi kyllä pitänyt äänestyttää valtuusto, niin äänestäjät olisivat tietäneet, kuka on enemmän kiinnostunut järvenpääläisten hyvinvoinnista kuin siitä, että kunnan pitää hoitaa itse omana tuotantonaan kaikki palvelut.

Tässä tapauksessa toisenlaisella politiikalla oltaisiin saatu kaikki hammashoidon jonossa olevat potilaat hoidettua kyseisellä määrärahalla yhteistyössä yksityisten hammaslääkärien kanssa. Jos lasketaan, että jonossa tällä hetkellä on vaikka noin 850 ihmistä, niin potilasta kohden olisi voitu ostaa palveluita yksityiseltä sektorilta 350 eurolla. Ainakin omat kokemukseni yksityisistä hammaslääkäreistä ovat myönteiset ja 350 eurolla saa tehtyä aika paljon. Tietenkin joidenkin kohdalla tuo summa ei riitä saamaan hampaita kuntoon, mutta ainakin hoito olisi voitu aloittaa ja toisaalta joidenkin kohdalla olisi varmasti päästy halvemmallakin.

Yksityisten palveluiden vastustaminen ideologisin syin koituu potilaiden vahingoksi. Potilaalle on aivan sama, kuka palvelun tuottaa, pääasia on, että hoitoon pääsee kohtuullisessa ajassa. Kunnallisia palveluja tietenkin tarvitaan, eikä yksityinen ole mikään itsetarkoitus. Silloin, kun kunta ei pysty itse tuottamaan palvelua tai se ei ole taloudelliseti kannattavaa, niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä yhteistyötä yksityisen sekä kolmannen sektorin kanssa. Pitää olla vaihtoehtoja palveluissa ja tärkeintä on järvenpääläisten hyvinvointi eikä poliittiset ideologiat.

14.10.2004
Liberaalit YLEn iltauutisissa

Kuuntele ja katsele liberaalien laulua ja ajatuksia pääuutisissa keskiviikkona 13.10: YLE-mediasali.

26.9.2004
4.Kausi alkoi!

Liberaalit r.p. vaatii kuntalaisille täyttä vapautta päättää käyttämistään julkisista palveluista. Kunnan tulee taata asukkailleen mahdollisuus käyttää julkisten sijaan myös yksityisiä palveluita palvelusetelien avulla. Kuntalaiset voivat näin saada parhaiten tarpeitaan vastaavaa palvelua, kun he voivat itse päättää mistä palvelunsa hankkivat.

Yksityiset pystyvät tuottamaan palveluja laadukkaammin ja tehokkuutensa vuoksi myös taloudellisemmin. Tämän todistavat vääjäämättä myös pääkaupunkiseudulta saadut kokemukset.

"Kunnan palvelujen todelliset tuotantokustannukset tuleekin laskea ja myös ilmoittaa julkisesti. Näin jokainen kuntalainen voi itse miettiä, mitä samalla rahalla saisi yksityiseltä", totesi puoluekokouksen valitsema puheenjohtaja Tomi Riihimäki. "Palveluseteleiden arvot tulee asettaa näiden todellisten kustannusten perusteella".

"Vain kuntien yhdistyminen johtaa todelliseen yhteistyöhön", Riihimäki jatkaa. "Esimerkiksi suurta julkisuutta saanut KUUMA-yhteistyö Keski-Uudellamalla on osoittanut, että todellisia tuloksia on mahdollista saada aikaan vain yhdistymisen kautta. Onkin laskettu, että Keravan, Tuusulan ja Järvenpään yhdistyminen toisi 150 miljoonan euron säästöt pelkästään hallinnollisissa kuluissa seuraavien 10 vuoden aikana".

Puoluekokouksen valitseman uuden hallituksen kokoonpano:

Puoluekokouksessa uuteen hallitukseen valittiin pj. Tomi Riihimäki, Järvenpää, (4. kausi), vpj. Hanna Koivula, Oulu (uusi), vpj. Kimmo Eriksson, Helsinki (uusi), puoluesihteeri Ilkka Innamaa, Helsinki (uusi).

Jäseniksi valitiin:

Mika Gissler, Helsinki
Toni Heinonen, Helsinki
Unto Hyvärinen, Kuusankoski
Oili Korkeamäki, Asikkala
Jarno Luoma-Nirva, Tampere
Mika Mustalahti, Helsinki
Matti Saarinen, Helsinki
Sampo Syreeni, Helsinki

23.9.2004
Ylen vaalitentti

Täältä kuulet vastaukseni Ylen Radio Peilin kunnallisvaalitentissä:
Vaalitentti

21.9.2004
Kunnan työntekijöitä liikaa valtuustossa

Tämän päivän Helsingin Sanomissa tartuttiin oikeaan ongelmaan, kun todettiin, että paljon on kunnan työntekijöitä valtuutettuina. Tästä asiasta olen usein puhunut Järvenpään kaupunginvaltuuston kokouksissa. Meillä on kunnallisen päiväkodin johtaja kaupunginhallituksen puheenjohtajana, mikä on varmasti laillisesti oikein, mutta miten järkevää on asetelma, jossa kaupunginjohtaja on päivällä kaupunginhallituksen puheenjohtajan esimies ja illalla taas kaupunginhallitus päättää esimerkiksi kaupunginjohtajan palkka-asioista.

20.9.2004
Järvenpää velkaantuu vauhdilla

Terveys-, vanhusten- ja koulutuspalvelut kuuluvat kunnan perustehtäviin ja ne täytyy saada kuntoon, mutta on olemassa myös muita vaihtoehtoja kuin kalliit investoinnit julkisiin terveyskeskuksiin, joihin on lisäksi vaikea rekrytoida osaavaa henkilökuntaa. Lääkärien haluttomuus tulla terveyskeskuksiin töihin on johtanut kuntien kannalta kestämättömään tilanteeseen, kun lääkärit pystyvät rahastamaan jo ennestään talousvaikeuksissa olevia kuntia. On mietittävä muita vaihtoehtoja kuin julkisten terveydenhuoltopalvelujen lisääminen.

Terveys- ja vanhuspalveluissa tulee ottaa käyttöön palvelusetelit, jolloin kaikille tulee mahdollisuus käyttää myös yksityisiä palveluja. Kunnan antaman palvelusetelin arvo voisi olla sellainen, että se vastaisi kunnan antaman palvelun kustannusta mukaan lukien osuus hallintokuluista. Jos kuntalainen haluaisi valita yksityisen palvelun julkisen palvelun sijaan, voisi hän maksaa itse mahdollisen erotuksen, joka olisi palvelusetelin arvon ja yksityisen palveluntarjoajan pyytämän hinnan välillä.

En lähtisi tässä vaiheessa rakentamaan velkarahalla uusia kunnallisia terveyspalveluja, kuten entinen kaupunginjohtajamme esittää. Uskon siihen, että ottamalla käyttöön palvelusetelit saataisiin terveyspalvelujen kysyntä ja tarjonta tasapainoon sekä palvelujen laatua parannettua.

Velkaantuminen on saatava kuriin, mutta ei millä tahansa keinoin. Nyt on Järvenpäässä sosiaali- ja terveystoimi ehdottanut kahta uudistusta, joihin kumpaankaan en voi yhtyä. Vanhusten palveluissa uudelleenjärjestelyt, joilla kaupungin laitoksissa olevien vanhusten asemaa heikennetään niin, että osa joutuu hakemaan toimeentulotukea, eivät ole moraalisesti oikeita. Lainmukaisia ne voivat olla, mutta laki ei ole sama kuin moraali ja etiikka. Samoin se, että Järvenpää-lisää laskettaisiin 160 euroon, kun valtio nostaa omaa kodinhoitotukeaan, on hölmöläisten politiikkaa. Se, että ihmiset hoitavat lapsia kotonaan, on aina kaupungille edullisempaa kuin sinänsä laadukas kunnallinen päivähoito.


Tomi Riihimäki

15.9.2004
Liberaalit kunnallisvaaliehdokkaat

Tässä Liberaalien ehdokkaat Järvenpäässä:

Kristiina Kolehmainen 188
Alf Lillqvist 189
Asta Riihimäki 190
Hannu Riihimäki 191
Tomi Riihimäki 192
Mika Vihreälehto 193

Tomi Riihimäki

-kaupunginvaltuutettu 2001-
-yrittäjänä vuodesta 1986
-kauppatieteiden kandidaatti HKKK -95
-yhdyskuntasuunnitteluvaliokunnan jäsen 2001-
-JÄRKEVÄ-työryhmän jäsen 2001-
-Liberaalit r.p:n puheenjohtaja v.2001 -

Aloitteet valtuustokaudella 2001-2004
- Jamppaan maksuautomaatti
-Järvenpäästä suvaitsevainen ja moniarvoinen kaupunki
-Sotainvalideille ja veteraaneille ilmainen matkalippu
-Pormestari Järvenpään kaupunginjohtajaksi

Näitä asioita korostin valtuustopuheissa:
-Kuntalaisille enemmän valinnanvaraa palveluissa ottamalla käyttöön palvelusetelit
-Peruspalveluista ei saa enää tinkiä: koulutus, terveydenhoito, vanhusten palvelut
-Vaihtoehtoja verotuksen nostamiselle löytyy peruspalvelujen turvaamiseksi
-Työttömät on saatava töihin, kunnan tulee tarjota työtä, työ on parasta sosiaaliturvaa
- Kuntarajat ovat keinotekoisia; yhteistyötä lisättävä, KUUMAn ei saa antaa jäähtyä

11.9.2004
Lista täydentyi!

Tavoitteenamme on tuplata valtuustopaikkamme Järvenpäässä. Nyt, kun Pro Järvenpään kaksi tomeraa leidiä Marikki Eronen (ex kok) ja Laura Rantala (ex nusu) ovat ilmoittaneet jättävänsä Järvenpään valtuuston toistaiseksi, niin mahdollisuudet toiseen liberaalivaltuutettuun ovat hyvät. Omia ehdotuksiani valtuustokaudella ovat lähinnä tukeneet Prolaiset, joiden kanssa yhteistyö on sujunut muutenkin hyvin koko valtuustokauden.

19.8.2004
Liberaalit, Perussuomalaiset ja KD vaaliliittoon Järvenpäässä

Vaikka kyseessä on ennen kaikkea tekninen vaaliliitto, niin esimerkiksi nk. pormestari-mallin käyttöönotto saa kannatusta laajemminkin vaaliliitossa. Järvenpäässä on Tomi Riihimäki tehnyt valtuustoaloitteen asiasta ja ainakin Perussuomalaiset kannattavat myöskin kansanvallan lisäämistä kunnanjohtajia valittaessa.

Ehdokkaita on jo toistakymmentä lupautunut, mm. KD:n valtuutettu Arne Graeffe sekä Liberaaleista: perushoitaja Kristiina Kolehmainen, eläkeläinen Alf Lillqvist, varavaltuutettu Asta Riihimäki sekä tietenkin allekirjoittanut.

Lisää ehdokkaita otetaan mukaan, joten jos olet kiinnostunut, ota rohkeasti yhteyttä. Vaaliliiton avulla voimme saavuttaa paremmin tavoitteet mm. paikan seuraavassa kaupunginhallituksessa.

Helsingissä 19.8.2004
Tomi Riihimäki

21.6.2004
Verouudistus on välttämätön

Liberaalien tavoiteohjelmassa on esitetty yksi malli verotuksen muuttamiseksi kannustavammaksi. Siinä lähdetään siitä, että kaikki alle 1000 euron kuukausitulot ovat verovapaita, myös eläkkeet ja erilaiset etuudet. Ylimenevistä tuloista perittäisiin tasavero, joka aluksi olisi 40 prosenttia. Tämä järjestelmä laskisi myös eniten ansaitsevien verotusta, kun ylin marginaalivero putoaisi 40:een. Häviäjiäkin varmasti olisi, mutta jos työllisyys saataisiin näin nousemaan, niin tasaveroprosenttia voitaisiin toivottavasti laskea 30:een, joka mielestäni olisi kohtuullinen katto tuloverotuksessa.

En väitä, että meidän mallimme olisi ainoa oikea, mutta jotainhan on tehtävä. Nyt on jo nähty, että muutaman prosentin kevennykset valtion verotuksessa eivät ole saaneet dynaamista vaikutusta taloudessa aikaan. Samaan aikaan on lisäksi monessa kunnassa paineita nostaa kunnallisveroprosenttia, jolloin hallituksen veronalennusten vähäinenkin vaikutus vesittyy.

Malleja tuloverouudistuksen tekemiseen ovat esittäneet aikaisemmin useat eri tahot, mutta poliittista uskallusta ja tahtoa ei ole löytynyt. Ei ollut Soininvaarassakaan miestä ministerinä ollessaan esittää hallitukselle tuloverotuksen radikaalia uudistusta. Ehkä se valta sittenkin sokaisee. Hyvä, että edes nyt oppositiosta käsin löytyy uskallusta nostaa kissa pöydälle.

26.5.2004
Liberaalit haluavat EU:lle vapauden takaajan roolin

Liberaalit vaativat myös tullimuurien purkamista, kilpailun esteiden ja monopolien tukemisen lopettamista sekä avointa ja korruptoimatonta hallintoa.
Läheisyysperiaatteen mukaisesti päätökset tulee tehdä liberaalien mielestä mahdollisimman alhaisella tasolla.
Ulkopolitiikassa EU:n on toimittava avoimen yhteiskunnan airuena.
- EU ei voi luoda työpaikkoja, mutta se voi hillitä poliitikkojen, byrokraattien ja korporaatioiden intoa rajoittaa ihmisten vapautta elää, yrittää työllistää ja tehdä töitä halunsa ja kykynsä mukaan. Valtion tehtävänä ei ole jarruttaa, vaan pitää huoli, että kaikki kuitenkin pärjäävät.
-Verotuksesta tulee pääsääntöisesti päättää kansallisella tasolla, mutta onko kenenkään etu se, että ihmiset käyttävät suuren osan ajastaan hakemalla viinaa naapurimaasta tai käytettyjä autoja EU:n sisämarkkina-alueelta.
Alkoholiverotuksen minimitasosta voitaisiin ainakin keskustella EU:n parlamentissa ja EU:ssahan on jo päätetty, että auton hankintahinnasta ei tulisi periä veroa lainkaan päinvastoin kuin Suomen valtio tekee.

Tomi Riihimäki

15.5.2004
Liberaalit ovat suomalaisten, ei Oy Suomi Ab:n asialla

Euroopan yhteistyön perustarkoitus on toimia globaalisessa kilpailussa siten, että jokaisella EU-maan kansalaisella on paras mahdollinen lähtökohta vapaasti toimia ja menestyä kunkin oman kykynsä, yritteliäisyytensä ja innovaationsa edellyttämällä tavalla. Samalla pyritään luomaan jokaiselle EU-jäsenmaan kansalaiselle yhtenevä oikeus- ja sosialiturva, terveyshuolto, koulutus, terve ympäristö ja sisäinen ja ulkoinen turvallisuus.

Liberaalien mielestä tämä voidaan parhaiten toteuttaa seuraavalla tavalla:

• Työn tekemisen ja teettämisen kannattavuus pitäisi olla kaikille EU-maiden kansalaisille yhtä suuri.


• Jokaisella EU-maan kansalaisella pitäisi olla suora kanava EU-järjestöihin, ilman turhia kansallisia väliportaita.


• Työn vapaa kilpailu pitäisi Suomessa saada muiden EU-maiden tasolle.


• Työn verotus on Suomessa muita EU-maita kovempi. Yhdessä kolmikantajärjestelmän kanssa vaikeuttaa tämä tuntuvasti työllisyyttä Suomessa.


• Yhteinen euro edellyttää työmarkkinoiden vapauttamista. Keskitetyt työmarkkinaratkaisut ovat haitallisia silloin, kun ei enää voi toisessa päässä säätä valuutan ulkoista arvoa.


• Suomi tarvitsee aktiivisen maahanmuuttopolitiikan. Nykyinen, suoraan avustukseen perustuva maahanmuuttopolitiikka ei tuo Suomeen aktiivista ja tuottavaa, työllisyyttä ja tuottavuutta lisävää ulkomaalaista väestöä.


• Erilaisten EU-tukien anomisen sijasta olisi Suomen kannustettava yritteliäitä suomalaisia hakemaan yhteiseurooppalaisia markkinoita. Esimerkiksi Suomen maatalouden vakiotuotteiden ylituotannon sijasta, olisi pientiloja kannustettava tuottamaan kannattavia marginaalituotteita, joita EU:n avustuksella voidaan kannattavasti markkinoida koko EU:n alueella.


• Turhat väliportaat on karsittava yksittäisten suomalaisten ja EU:n eri elimien välistä. Suomen EU-kommission läheiset suhteet valtakunnallisiin järjestöihin on purettava ja saatava toimimaan yksittäisten suomalaisten ehdoilla, ei järjestöjen.


• EU-vaaleissa on keskitettävä ääneet henkilöihin, joilla on kokemusta ja kielitaitoa toimia itsenäisesti ja sujuvasti EU:n keskiössä. Suomalaiset EU-patlamentin jäsenten tehtävä ei ole palvella Suomen halliusta, sen puolueita tai sen valtakunnallisia järjestöjä vaan yksittäisiä suomalaisia äänestäjiä ja heidän tarpeita. Siinä työssä ei ole tärkeitä kuinka monta suomalaista EU-parlamentissa istuu, yksi siihen yhteisöön hyvin sulautuva ja käytäväpainostusta eli lobbausta hallitseva MEP palvelee suomalasisia paremmin kuin kymmenet Suomen politiikan rivimiehet ja -naiset.

1.5.2004
Suomalainen autonostaja samaan asemaan saksalaisen autonostajan kanssa

EU:n strategian mukaan auton hankintahinnasta ei pitäisi periä veroa lainkaan.
Suomessa joudun maksamaan Saksasta tuodusta autosta enemmän valtiolle,
kuin myyjälle Saksaan!

Haluan Suomalaisen autonostajan samaan asemaan
saksalaisen autonostajan kanssa.

23.4.2004
Mitä jos yrittäjillekin?

Liberaalit pyrkivät saamaan EU-parlamenttiin aidon liberaalin myös Suomesta. Nykyään liberaaliryhmässä EU:n parlamentissa on Suomesta Keskustan sekä RKP:n edustajat. Keskusta puolustaa maataloustukia ja RKP pakkoruotsia, joista kumpikaan asia ei ole liberaalisen aatteen mukaista toteaa puoluejohtaja Tomi Riihimäki. Mitä, jos kaikille yrittäjille pyrittäisiin saamaan samanlainen tukijärjestelmä kuin maanviljelijäyrittäjille, olisiko se tasa-arvoista yrittäjäpolitiikkaa ? Nyt yksi yrittäjäryhmä on valtiovallan suojeluksessa ja tulevaisuudessa on aivan sama mitä maanviljelijä tuottaa, kun tuki on aina vakio riippumatta siitä mitä tekee. Yritystoiminta voi perustua ainoastaan kannattavaan toimintaan ja riskinottoon.

Tomi Riihimäki